Mikäli kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin esitykset toteutuvat, koko Nurmijärven kuntaa ei jatkossa määritetä suunnittelutarvealueeksi. Kunta voi kuitenkin osoittaa erikseen suunnittelutarvealueita, joita voisivat olla esimerkiksi päätaajamien laajenemisalueet, kulttuuriperintöalueet, olemassa olevien pääliikenneväylien melualueet ja uusien liikenneyhteystarpeiden huomioiminen.
Työryhmä esittää myös emätilatarkastelusta luopumista koko kunnan alueella. Loppuraportissa esitetty malli tarkoittaa sitä, ettei kiinteistön tilajaotushistoria vaikuta enää rakennusmahdollisuuksiin. Olemassa olevalla rakennuskannalla voi kuitenkin olla merkitystä, jos esimerkiksi rakennuspaikka on aiemmin niin täyteen rakennettu, että uuden rakennuspaikan osoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Näiden esitysten lisäksi juuri valmistunut loppuraportti sisältää suuren joukon muita toimenpide-esityksiä, joiden pohjalta työryhmä lähtisi kehittämään kunnan kaavoitusta. Kokouksessaan 22. maaliskuuta kunnanhallitus merkitsi loppuraportin tiedoksi ja totesi, että työryhmä on toteuttanut sille annetun toimeksiannon tavoitteen mukaisesti.
Vuonna 2019 perustettu työryhmä muodostui kunnan luottamushenkilöistä siten, että jokaisella valtuustoryhmällä oli oma edustajansa. Lisäksi työryhmän kokouksissa oli mukana viranhaltijoita.
– Eniten muutokset koskisivat haja-asutusaluetta, ja niistä merkittävin on koko kunnan kattavasta suunnittelutarveratkaisusta luopuminen. Se toisi nopeiten muutosta haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksiin, vaikka vaatiikin monentasoista päätöksentekoa ja lakitarkastelua, kaavoituksen kehittämisen työryhmän puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Arto Hägg (kok.) sanoo.
Hänen mukaansa nykyinen suunnittelutarveratkaisu oli hyvä aikana, jolloin Nurmijärven haja-asutusalueelle kohdistui voimakasta rakentamispainetta.
Tiivistetään maankäyttöä ja otetaan pieniäkin maa-alueita käyttöön.
Arto Hägg
– Nyt paine on hellittänyt, keskeiset liikenneväylät laitettu kartalle ja myös osayleiskaavat ja maakuntakaavat edistyneet, Hägg sanoo.
Emätilatarkastelua taas on Arto Häggin mukaan arvosteltu juridisesti siitä, että se on alunperin tarkoitettu rantakaavoitukseen eikä kaiken haja-asutusalueella tapahtuvan rakentamisen säätelyyn.
– Emätilatarkastelu on niin vieraantunut nykytilanteesta, ettei sitä pidetä enää perusteltuna ja tasa-arvoisena. Hyviä esimerkkejä siitä, että sitä olisi toteutettu onnistuneesti, ei löydy muistakaan kunnista kuin Nurmijärveltä, Hägg sanoo.
Vaikka loppuraportti keskittyy pitkälti asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin, siinä on tehty useita ehdotuksia myös taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Näistä Hägg nostaa esille maankäytön tiivistämisen.
– Tiivistetään maankäyttöä ja otetaan pieniäkin maa-alueita käyttöön. Kirkonkylällä näkyy jo nyt pieniä asemakaavamuutoksia, jotka linkittyvät tähän ajatukseen.
Taajamiin saataisiin loppuraportin mukaan lisää asuntotontteja myös mahdollistamalla yhteistoimintasopimusten käyttö ja kehittäminen asemakaavahankkeissa, mikäli maanomistajat tätä haluavat.
Ajatuksena on, että sopimuksellisesti vastuutetaan kumppanit ja maanomistajat konsultteineen omalla kustannuksellaan kaavasuunnittelun ja sen edellyttämien selvitysten tekemiseen. Kunta asettaisi kaavoituksen tavoitteet ja ohjaisi sekä valvoisi kaavoitustyön.
Loppuraportin mukaan asemakaavoja tulee teettää määrärahojen puitteissa konsulteilla, jos omat henkilöresurssit eivät riitä. Asiantuntijamäärärahojen tulee mahdollistaa konsulttien käyttö tarvittaessa.
Kaavoituksen kehittämisen työryhmä oli kokoonpanoltaan poikkeuksellisen suuri, sillä jäseniä oli kymmenkunta. Tästä huolimatta loppuraportti on yksimielinen.
– Selkeä tavoitteeni oli alusta lähtien se, ettei eriäviin mielipiteisiin tule tarvetta. Keskustelut olivat hengeltään hyviä ja työryhmän tavoite yhteneväinen. Tarkoitus oli ideoida avoimesti ja hakea uusia ratkaisuja, Hägg kuvailee työryhmän työskentelyä.
Kuinka ja missä aikataulussa kaavoitukseen mahdollisesti tulevat muutokset sitten etenevät?
– Kyllä siinä äkkiä puhutaan vuodesta. Toisaalta kunnanhallitus totesi raportin olevan ok, joten mikään ei estä ottamasta parhaita käytänteitä käyttöön heti, Hägg sanoo.
Kunnanhallitus edellyttää, että viranhaltijat laativat ennen kesälomia etenemissuunnitelman ja toimenpideohjelman, joka tuodaan kesäkuussa kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.
– Tarkoitus on nähdä, minkälaista päätöksentekoa mikin ehdotus vaatii. Kesäkuussa on varmasti enemmän ymmärrystä siitä, miten prosessia viedään kokonaisuudessaan eteenpäin, Hägg uskoo.