Veroprosenteissa kovia korotuspaineita – "Jos sote-uudistus toteutuu, nousu on 0,75 prosenttiyksikköä"

Riikka Jokinen, Anne Koski

Kunnallisveroprosenteissa on kovia korotuspaineita Keski-Uudellamaalla, selviää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamasta selvityksestä.

Selvityksessä esitetyn arvion mukaan esimerkiksi Nurmijärven veroprosentti noussee vuoteen 2025 mennessä 0,75 prosenttiyksikköä, mikäli sote-uudistus toteutuu.

Keravalla veroprosentti noussee 1,25 prosenttiyksikköä, Tuusulassa 1, Järvenpäässä ja Mäntsälässä 0,75 prosenttiyksikköä. Hyvinkäällä veroprosentti pysyy samana.

Mikäli sote-uudistus ei toteudu, selvityksen mukaan veroprosenttien nousut tulevat olemaan vielä suurempia: esimerkiksi Järvenpäässä 2 ja Mäntsälässä 2,5 ja Nurmijärvelläkin 1,0 prosenttiyksikköä.

Nurmijärven nykyoinen veroprosentti on 19,75.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan Nurmijärvellä on veronkorotuspaineita, mutta hän ei usko, että selvityksen suuruiset korotukset poliittisesti mahdollisia esitetyllä aikavälillä.

Mäkelän mukaan Nurmijärvellä käsitys sote-uudistuksen toteutumisen vaikutuksista on muutenkin päinvastainen kuin selvityksessä esitetään.

– Olemme raskaasti velkaantunut kunta, jolle jää valtavat investointipaineet väestönkasvun ja palveluverkkoinvestointien kautta. Emme kasvukuntana myöskään pysty keventämään kustannusrakennettamme juurikaan. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on Nurmijärvelle hyvin epäedullinen, jonka vuoksi arvioimme, että mahdollisen sote-uudistuksen myötä kuntaan heijastuu suurempi veronkorotuspaine kuin jos se ei toteudu, Mäkelä kiteyttää.

Mäkelä muistuttaa, että sote-uudistuksen vaikutuksissa kunnan talouteen ja veronkorotustarpeisiin tulee huomioida kaksi eri näkökulmaa.

– Mikäli tarkastellaan vain kunnan tulojen ja menojen tasapainoa tuloslaskelmassa ilman, että huomioidaan kunnan taseen velkataakka ja investointitalous, niin voi olla, että sote-uudistuksen myötä paineet kunnan palvelutuotannon menojen kasvun osalta vähenevät ja sitä kautta veronkorotuspaine voi jonkin verran laskea.

Jos taas tarkastellaan kunnan taloutta kokonaisuutena, muodostuu kunnille huomattavasti raskaammat taloudelliset olosuhteet sote-uudistuksen jälkeen toteuttaa investointeja ja huolehtia veloistansa.

–  Tämä perustuu siihen, että esimerkiksi Nurmijärvellä soten pois siirtyminen ei varsinaisesti vähennä investointitarpeita ollenkaan ja kunnan velat jäävät ennalleen, vaikka tulorahoituksen volyymi puolittuu. Suhteellinen velkaantuneisuus tulee kasvamaan merkittävästi. Kunnan talouden volyymien supistuessa myös tekemisen tulee supistua. Meillä Nurmijärvellä on hankala supistaa tekemistä kasvun vuoksi ja luontaisen kasvun pysäyttäminen tai voimakas hidastaminen sote-uudistuksen vuoksi tuntuisi hölmöltä.

Nurmijärven kestävän kasvun ohjelman NUUKA:n skenaariotyössä korkeimmat veroprosenttikorotusten vaihtoehdot olivat 0,75 ja 1 prosenttiyksikköä.

– Tuon tasoiset korotukset mahdollistaisivat sen, että talouden tasapainottamisen tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan ilman merkittäviä karsimisia investoinneista tai kulurakenteesta, Mäkelä summaa.

Nurmijärvellä on myös tarvetta nostaa veroprosentia jo ensi vuodelle.

Mäkelä esitti päivitetyn NUUKA-ohjelman yhteydessä veroprosentin nostamista vuodesta 2022 alkaen 20,25 prosenttiin. Tämä ratkaisu nojasi oletukseen siitä, että palvelutuotannon menojen kasvua hidastetaan merkittävästi NUUKA:n toimenpidesuunnitelman toimenpiteillä. Valtuusto kuitenkin karsi toimenpidesuunnitelmasta merkittävimmät menojen säästöt pois.

– Tasapainotustarve tulee veroratkaisun ja investointien sopeuttamisen osalta edelleen kasvamaan. Seuraavalle valtuustokaudelle jääkin vielä runsaasti rohkeutta vaativia päätöksiä tehtäväksi, jotta taloutta saadaan tasapainotettua.

Näin selvitys tehtiin

Lukujen taustalla on toimintakatteen kasvu 2010–2019 trendillä eur/asukas, toimintakate 2021 kuntien talousarvioista, verotulot ja valtionosuudet kuntaliitolta ja valtiovarainministeriöltä.

– Veropaine toteutuu, jos toimintakate kasvaa kuten trendissä olisi kasvanut, kertoo yksi selvityksen tekijöistä, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Näin sote vaikuttaa

Sote-uudistuksella on suuri vaikutus kuntatalouteen.

Selvityksen mukaan vuonna 2019 koko maassa oli 66 vuosikatteeltaan negatiivista kuntaa. Määrä aleni lähelle nollaa vuonna 2020, mutta aloittaa kasvunsa vuonna 2022. Soten toteutuessa negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä vuonna 2025 on 49 ja ilman sotea 114.

Selvityksen mukana soten myötä kuntien rahoitustilanne kevenisi noin 800–850 miljoonaa euroa. Määrä siirtyisi hyvinvointialueille ja valtion rahoitettavaksi.

Sote johtaa myös siihen, että vuonna 2023 kuntien toimintakatteet puoliintuvat, niin myös kuntien verorahoitus. Kiinteistövero tulee jäämään kunnille, joten sen suhteellinen merkitys rahoituksessa kasvaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut