SOK:n nurmijärveläinen pääjohtaja: Peli ruokakaupassa voitetaan tai hävitään edelleen kivijalassa

S-ryhmä jäi pari vuotta sitten takamatkalle, kun K-ryhmä alkoi rynnistää ruoan verkkokaupassa. Takamatka sattui S-ryhmän kannalta harmittavaan saumaan, sillä koronapandemian vuoksi ruoan verkkokaupan kasvu otti Suomessakin ison loikan eteenpäin. Toisaalta se myös pakotti S-ryhmän vauhdittamaan omaa digiloikkaansa.

– Nyt työn alla on kaksi isoa asiaa: alustan modernisointi ja jakelupisteiden määrän merkittävä lisääminen. Nykyinen inframme ei riitä vastaamaan kysyntään, SOK:n pääjohtaja, nurmijärveläinen Hannu Krook sanoo.

Kovasta kasvusta huolimatta verkkokaupan osuus S-ryhmän päivittäistavaramyynnistä on edelleen alle kolme prosenttia, eikä se koko Suomessakaan ole juuri korkeampi. Krook hahmottelee tavoitteeksi viiden prosentin rajaa.

– Lontoossa on paljon ihmisiä pienellä alueella ja asiointi on hankalaa. Eikä sielläkään vielä ole kymmenen prosentin raja mennyt rikki. Suomi on harvaan asuttu maa, mutta jos osuus nousee viiteen prosenttiin, niin se tarkoittaa miljardin kokoluokkaa. Se on jo merkittävä markkina.

– Viime vuonnakin meillä S-ryhmässä vielä yli 97 prosenttia ruokaostoksista tehtiin myymälöissä – eli edelleen peli voitetaan tai hävitään kivijalassa.

Mitkä ovat ruoan verkkokaupan seuraavat kehitysaskeleet?

Valtion tulisi tarkoin miettiä, että onko meillä jatkossakin iso ja työllistävä mara-toimiala.

– Keräilykeskukset, koska myymäläkeräily ei ole tehokas prosessi. Vaiheita, joissa ihminen koskee tuotteisiin, täytyy vähentää. Tullee paikallisia ja alueellisia keräilykeskuksia, mutta pääkaupunkiseudulla niille on vaikea löytää tontteja.

Uskotko, että ruoan verkkokauppa tulee vahvasti osaksi ihmisten arkea koko Suomessa, vai jääkö buumi kasvukeskuksiin?

– Onko verkkokauppa ratkaisu ikääntyvien ihmisten ruokatarpeisiin? Jos on, niin kysyntä kasvanee myös kasvukeskusten ulkopuolella esimerkiksi kotiinkuljetusten kautta. Mutta ei merkittävästi ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.

Pääkaupunkiseudun painoarvo myös päivittäistavarakaupassa on Suomessa valtava. Eikä se Krookin mukaan muutu.

– Koronan jälkeen painopiste muuttunee vähintään pienen napsun Helsingin keskustasta ulospäin, mahdollisesti suuremmankin. Toki sosiaalista painetta myös kohtaamisille on. Vaikka painopiste Uudenmaan sisällä voi muuttua, niin tuskin tämä urbanisoitumisen megatrendiä muuttaa.

Krook on asunut pitkään Nurmijärvellä. Hän on itse elänyt mukana Nurmijärven ja Uudenmaan kasvussa.

– Muutin kolmen vanhana Nurmijärvelle. Lukioaikana Kirkonkylältä tunsin vielä ”kaikki” ulkonäöltä, nyt en enää, kun väkeä on niin paljon enemmän. Teollisuutta on lähtenyt pois ja palveluita tullut tilalle. Haaste toki on siinä, että pääkaupunkiseudun palvelut ovat niin lähellä, että paikallisen erikoiskaupan rooli on haastava.

Uusien asuinalueiden myötä Krook uskoo päivittäistavarakaupan myymäläverkoston kasvavan pääkaupunkiseudulla entisestään. Myös työllistävä vaikutus on merkittävä.

– Uusien asuinalueiden myötä tulee uutta kysyntää ja siksi tarve avata uusia toimipaikkoja. Iso kysymys on toki se, että miten paljon verkkokauppa kasvaa ja ottaa myymälöiden roolia pääkaupunkiseudulla. Tälläkin hetkellä S-ryhmässä ruoan verkkokaupan osuus myynnistä on pääkaupunkiseudulla noin kolme kertaa suurempi kuin muualla Suomessa.

Kuinka paljon uusia yksiköitä uskot avattavan pääkaupunkiseudulle seuraavien kymmenen vuoden aikana?

– Ainakin ruokakaupan puolella useita kymmeniä yksiköitä. Kauppakeskukset ovatkin sitten toinen kysymys.

Uusimaa on saanut koronasta Suomen kovimman iskun. Onko Uudenmaan iskun rajuutta mielestäsi valtakunnan tasolla ymmärretty riittävästi, esimerkiksi hallituksen toimesta?

– Varmasti koronavuoden suurin kärsijä on ollut Helsingin ydinkeskusta. Toki korona yleensäkin on keskustojen haaste. Tähän on löydettävä ratkaisu jatkossa – palveluiden on oltava monipuoliset, jotta ihmiset saapuvat keskustaan asioimaan. Helsinginkin keskustaan pitää pystyä tulemaan jatkosakin muillakin kuin julkisilla kulkuvälineillä.

Krook haluaa myös välittää matkailu- ja ravintola-alan kautta terveiset maan hallitukselle.

– Valtion tulisi tarkoin miettiä, että onko meillä jatkossakin iso ja työllistävä mara-toimiala. Sen elvyttäminen on pitkä ja kivinen tie.

– Alkuun kaikki lähtee kotimaisesta kysynnästä. Helsinginkin täytyy tehdä kovasti töitä, jotta myös kotimaan matkailijoita saadaan lisää jo tulevana kesänä.

Suomalaiset tuntevat S-ryhmän erityisesti ruokakauppiaana, mutta alueosuuskauppojen toimialavalikoima on laaja. Osa myy myös autoja, harjoittaa hotelliliiketoimintaa tai toimii rautakauppiaana. Kesko on kertonut hakevansa kasvua rautakauppaansa Ruotsista.

Mikä on S-ryhmän visio muun kuin päivittäistavarakaupan osalta?

– Meillä on tällä hetkellä visiotyö käynnissä, joten valmista vastausta ei vielä ole. Mutta jos katsoo esimerkiksi käyttötavarakaupan kasvua, niin S-ryhmällä on siinä Suomessakin vielä iso kasvupotentiaali.

– Verkkokaupan ja myymälän toimiva yhdistäminen on avainkysymys. Uskon vahvasti oikealla asiakasdatalla kohdennettavaan viestintään, Krook pohtii.