Yöllinen roskaaja kiusaa Röykässä – "Jäteralli yleistä pienillä yksityisteillä"

Tällä kertaa Tapani Mattila on löytänyt ämpärillisen kovettunutta laastia, tyhjiä klinkkeri- ja laastipakkauksia sekä styroksia ja piikattua betonia. Taina Joutsen
Taina Joutsen

Taina Joutsen

Rusthollintiellä Röykässä asuvat ja liikkuvat ovat kärsineet vuosia roskaamisesta. Tien laitaan ja läheiselle metsäalueelle on kipattu yön pimeydessä säännöllisen epäsäännöllisesti kylpy- ja pesutilojen remontteihin liittyvää rakennusjätettä.

– Kun työt on tehty kuutamolla, jätteetkin täytyy hävittää pimeän aikaan, tuumaa tien alkupäässä asuva Tapani Mattila.

Ennen lumentuloa tienvarteen tuodut kaksi kasaa sisältävät styroksia ja piikattua betonia. Tuorein jätekasa ilmestyi pääsiäisen aikaan. Se sisältää saneerausroskaa, kuten piikattua laastia ja laattoja. Tien toiselta puolelta löytyneessä jätesäkissä ja säkin liepeillä on tyhjiä laatta- ja klinkkeripakkauksia, silikonipakkauksia sekä kovettunutta laastia sisältävä ämpäri.

Vastaavanlaista rakennusjätettä löytyy myös läheiseltä Lopentien linja-autopysäkiltä.

Tapani Mattila kertoo tehneensä roskaamisesta kolme rikosilmoitusta Itä-Uudenmaan poliisille, tuoreimman 13. huhtikuuta. Hän on toiveikas rikostutkinnan tuloksesta, sillä nyt roskaaja jätti jälkeensä asioita, joista on mahdollista päästä kiinni tekijään.

Aiemmin kunta siivosi Mattilan mukaan Rusthollintien varteen jätetyt roskakasat pois jollakin aikavälillä. Kun Rusthollintien alkupää muuttui kunnan päätöksellä yksityistieksi, roskien siivoaminen paitsi oman tontin puolelta myös tiealueelta on jäänyt kokonaan maanomistajan huoleksi.

Kun työt on tehty kuutamolla, jätteetkin täytyy hävittää pimeän aikaan.

Tapani Mattila

Rusthollintien loppupää on asemakaava-aluetta. Tien alkupään on tulkittu olevan yksityistietä. Kaava-alueella asuvat käyttävät tien alkupäätä kulkiessaan Lopentielle. Tieosuudella liikkuu myös paljon ulkoilijoita, joiden silmiin roskakasat ikävästi osuvat.

Ollessaan viimeksi yhteydessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen Mattila kertoo saaneensa vastaukseksi lakipykälät. Niiden mukaan roskien siivoamisvelvoite on ensisijaisesti roskaajalla ja toissijaisesti maanomistajalla.

Mattila pohtiikin nyt keinoja, joilla voisi vaikuttaa roskaamiseen. Hän harkitsee muun muassa metsän harventamista.

– Silloin kynnys roskaamiseenkin voisi olla korkeampi, hän miettii.

Yhtenä vaihtoehtona Mattila mainitsee riistakameran käytön.

Tärkeimpänä hän pitää kuitenkin roskaamisen loppumista.

– Oletettavaa on, että kyseinen toimija kippaa roskiaan muihinkin paikkoihin. Olisi tärkeää, että tuo kansalainen saisi nyt piston sydämeensä ja tulisi ajatelleeksi, kuinka paljon harmia tästä on muille, Mattila vetoaa.

Jätelaissa on säädetty, että roskaaja vastaa aina ensisijaisesti jälkien siivoamisesta. Jos roskaaja ei huolehdi velvollisuudestaan, eikä tätä saada vastuuseen tai selville, vastuussa on kiinteistön omistaja.

– Jos kyse on oikein isosta roskaamisesta yleiskaava-alueella, se voi Ely-keskuksen määräyksellä siirtyä kunnan vastuulle. Asemakaava-alueella roskaaminen on aina kiinteistön omistajan vastuulla, mikäli roskaajaa ei saada vastuuseen, selventää ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Siivousvelvollisuutta pitää hänen mukaansa kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti, eivätkä ratkaisut ole yksiselitteisiä.

– Jos roskaamista tapahtuu esimerkiksi tien tai radan vuoksi, vastuu kuuluu tienpitäjälle. Pienillä teillä, joilla tienpitäjää ei ole, siivousvelvollisuus on kiinteistönomistajilla.

Ympäristöviranomaisen keinot saattaa roskaaja vastuuseen ovat Sereniuksen mukaan rajalliset. Se voi tehdä tiedusteluja ja antaa kehotuksia, mutta esimerkiksi kuulustelemiseen sillä ei ole valtuuksia.

Mikäli silminnäkijähavaintoa ei ole, poliisikaan ei Sereniuksen kokemusten mukaan yleensä pysty kohdentamaan rikosoikeudellista vastuuta roskaajiin.

– Varsinkaan jos jätteessä ei ole osoitetietoa, josta selviää, mistä se on tuotu. Silloin ei ole mitään mistä lähteä asiaa selvittämään, hän sanoo.

– On myös tapauksia, joissa jätteen seassa on yhteystiedot. Jos roskaajaksi epäilty kiistää asian ja sanoo esimerkiksi jonkun ottaneen kyseiset jätteet jätelavalta, ei voida todistaa, ettei asia olisi näin. Seuraava vaihe on velvoittaa kiinteistönomistajaa siivoamaan jätteet pois, hän jatkaa.

Rusthollintien asukkaat eivät ole yksin roskaamisongelmansa kanssa.

– On paljon yksityistien pätkiä, joilla tätä jäterallia ajetaan, Katariina Serenus sanoo.

Hän neuvoo tekemään kaikista roskaamistapauksista rikosilmoituksen. Myös silminnäkijähavainnot ovat hänen mukaansa tärkeitä.

– Jos joku näkee, että jonnekin tuodaan tai kipataan roskaa, ajoneuvon rekisterikilvestä kannattaa ehdottomasti ottaa kuva, Serenius neuvoo.

Kipattuja roskia ei ole hyvä jättää paikoilleen pitkäksi aikaa, sillä samalle paikalle tuodaan helposti lisää roskaa. Myös läpiajon estäminen vähentää Sereniuksen mukaan roskaamista.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut