Kova kiire vaivaa Keusoten kotihoitoa – "En juo työpäivän aikana edes vettä, ettei tarvitse käydä vessassa"

Kotihoitoon on vaikea löytää sijaisia ja jos aamuvuorolainen on sairastunut, jaetaan käynnit vuorossa oleville, mikä lisää kiirettä. Vesa Vuorela

Auli Henriksson

Yli 90-vuotiaan kotihoidon asiakkaan läheinen on huolissaan. Hän on seurannut kuusi vuotta kotihoitoa omaistensa kautta ja arvioi muutoksen olleen dramaattisen käänteen huonompaan suuntaan, kun Keusote tuli.

Omaisen luona käy tällä hetkellä kotihoitaja kolme kertaa päivässä, harvoin sama hoitaja. Omainen on liikuntarajoitteinen ja myös näkökyky on jo heikko.

– Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu, jos vuodessa ovi käy yli tuhat kertaa, ja aina on eri ihminen tulossa sisälle.

Läheinen toivoisi, että kun tullaan asiakkaan luokse, annettaisiin se hetki vain tälle asiakkaalle. Nyt hoitaja joutuu vastaamaan asiakkaiden ja omaisten puheluihin, vaikka kesken asiakkaan pesun tai vaipanvaihdon.

– Kaikki muu kuin hoitotyö on suoraan pois asiakkaan ajasta. Hoitaja saattaa olla asiakkaan luona ulkotakissaan ja jättää asiakkaan kiireessä mikrossa lämmitetyn eineksen ääreen lähtiessään seuraavaan kohteeseen.

Hän sanoo, ettei voi omaisensa pyynnöstä olla nimellään julkisuudessa, koska tämä pelkää ”kovennettua” jos tulisi ilmi kenestä puhutaan.

Rekrytointi on haasteellista, alueella ei enää riitä ammattilaisia.

Erja Pentti, palvelujohtaja

– Koko ajan saa olla vähän sydän syrjällään. Keusote lupaa yksilöllistä palvelua, mutta käytännössä asiakaslupauksen ja käytännön välinen ristiriita on ilmeinen, hän toteaa ja toivoo tämän vuoden kuntavaaleissa valittujen muistavan, että kunnat rahoittavat Keusoten.

Keusoten kotihoidon eri tiimeissä työskentelevät vahvistavat työarjen olevan kiireisen ja kuormittuneen.

– Vakituinen henkilöstö on minimissä ja välillä sijaisia on hankalaa saada. Käynnit on tehtävä, joten jos aamuvuorolainen puuttuu, jaetaan ne vuorossa oleville hoitajille omien töiden lisäksi. Tällöin kiire varmasti saattaa näkyä asiakkaalle, toteaa kotihoidon työntekijä, joka haluaa pysyä anonyyminä.

Jotkut kotihoidon asiakkaat ovat kertoneet hoitajien joutuvan käyttämään asiakkaiden vessoja kiireen vuoksi, mitä kommentteja antaneiden tiimeissä ei ole tarvinnut tehdä.

– Huoltoasemilla ja vastaavilla on kyllä joutunut käymään, mikä tarkoittaa ylimääräistä ajoa, jota ei ole aikataulutettu ja viivettä seuraavaan käyntiin.

Keusoten luottamusmies, kotihoidossa työskentelevä Johanna Nyholm tunnistaa kuvaillun kiireen.

– Sitähän se on, valitettavasti. Itse työskentelen Tuusulan pohjoispäässä Kellokoskella, jossa on eteläistä Tuusulaa rauhallisempaa. Etelässä voi koronan takia toimistolla olla syömässä vain yksi kerrallaan, niin osa on valinnut autossa syömisen. Olen korostanut, että tauot pitää saada pitää, ei voi olla niin, ettei ehdi syödä tai käydä vessassa.

– Itse en työpäivän aikana juo edes vettä, ettei tarvitsisi käydä vessassa.

Nyholm on työskennellyt kotihoidossa 14 vuotta. Hän on kokenut kiireen lisääntyneen Keusoten tultua ja hän myös piti työstään aiemmin enemmän. Asiakastyö on jäänyt vähemmälle, kun on tullut paljon erilaisia palavereja ja toimistotöitä lisää.

– Nekin ovat tärkeitä, mutta asiakkaan pitäisi olla tärkein.

Nyholm sanoo työnantajalle viestityn kiireestä, mutta sitä ei olla saatu helpotettua.

– Tulijoita kotihoitoon ei niin innokkaasti ole, vastuu on suuri ja työ on itsenäistä, Nyholm miettii.

Osa omaisista on vaativia, mutta kuitenkin harva odottaa enemmän kuin mitä saa. Sitä, että pitäisi pelätä palautteen antamista kovennetun pelossa, ei Nyholmin mukaan pitäisi tuntea. Joskus henkilökemiat eivät toimi tai on tilanteita, joissa pitää selvittää mitä kenenkin mielestä on tapahtunut. Kaikki palautteet pyydetään laittamaan esimiehille, jotka ottavat asiat esille.

Keusotella on kotihoidon asiakkaita yli 1 500 ja hoitajia on noin 460. Keusoten palvelujohtaja Erja Pentti kertoo joidenkin asiakkaiden luona käytävän viisi, kuusi kertaa päivässä, joidenkin luona ei edes joka päivä. Käyntiajat vaihtelevat ja samallakin asiakkaalla voi olla 10 minuutin lääketarkistuksia tai pidempiä aamukäyntejä, joihin liittyy esimerkiksi pesulla käyntiä. Pentti toteaa kiireen olevan kotihoidossa tosiasian, jonka yksi tärkein syy on resurssivaje, joka taas johtuu pitkälti hoitajapulasta.

– Kotihoidon sijaistyövoimaa on haastavaa saada ja joillakin alueilla on jouduttu tekemään vajaalla työpanoksella. Hyvinkäällä taso on hyvä ja Tuusulassa ollaan lähellä tavoitetasoa, mutta muissa kunnissa ei saavuteta tavoitetta, jossa välittömästä työajasta 60 prosenttia on asiakastyötä.

Keusoteen siirtymisessä ei hänen mielestään tehty mitään sellaista, että kotihoito olisi Keusoten myötä huonontunut.

– Kaikki kotihoidon vakanssit kussakin kunnassa siirtyivät Keusoteen, eikä henkilökunnan määrä ole vähentynyt.

Viime vuonna vakansseja lisättiin ja tällä vakanssimäärällä pystyttäisiin hoitamaan asiakkaiden tuntimäärätarve, mutta kotihoitoon lähihoitajien rekrytointi on haasteellista, alueella ei enää riitä ammattilaisia.

Pentti toteaa, että Keusoten kotihoidossa opetellaan parhaillaan uusia toimintatapoja, ja kun kuntarajoja ei enää ole, voidaan tiimejä koota asiakastarpeiden mukaan. Näillä rakenteellisilla ratkaisuilla haetaan lisää tehokkuutta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut