Sari Rautiala on Suomen ensimmäinen palomieheksi valmistunut nainen – "Kyllähän minua kohtaan oli ennakkoluuloja"

Sari Rautiala on Suomen ensimmäinen palomieheksi valmistunut nainen. Hän on tottunut vastaamaan kysymykseen, miten häntä pitäisi tituloida. Onko Rautiala pelastaja, palohenkilö vai naispuolinen palomies?

– Työvaatteissa lukee rinnassa palomies ja niin lukee myös palkkakuitissa. Se on virkanimikkeeni, Rautiala vastaa.

Palomies Rautiala valmistui Pelastusopistosta Kuopiosta vuonna 1995. Hakuprosessi poikkesi hieman siitä, mitä muut hakijat kokivat.

– Läpäistyäni pääsykokeiden fyysiset testit minulle järjestettiin haastattelu, jossa oli läsnä opettajia ja pelastusopiston rehtori. He kysyivät: Mites meinaat täällä pärjätä, jos tulet valituksi? Tilanne oli heille uusi.

Rautiala vastasi tekevänsä parhaansa.

– Sanoin, etten varmaan ole kurssini priimus, mutta en huonoimpiakaan. Niin siinä sitten kävikin, olin keskitason oppilas.

Halusin käytännönläheiseen työhön.

Ensimmäinen naispuolinen palomies sai kokea työpaikalla uran alkumetreillä ihmettelyä.

– Kyllähän minua kohtaan oli ennakkoluuloja. Tavallaan ymmärrän sen. Vuosien jälkeen tuli sitten kommenttia, että hyvinhän sinä olet pärjännyt.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Vantaankosken paloasemalla työskentelevä Rautiala ei ole katunut uravalintaa päivääkään.

– Työ on juuri sitä, millaista hain. Halusin käytännönläheiseen työhön.

Keikkojen luonne on kuitenkin hieman erilainen, mitä Rautiala nuorena kuvitteli.

– Ajattelin, että palomiehet menevät tulipalosta toiseen ja välillä haetaan kissoja puusta. Totuus on kuitenkin se, että varsinkin täällä Vantaalla liikenneonnettomuudet ovat iso osa työtä.

Työ vaatii halua oppia uutta. Tänä päivänä opettelemista vaativat sähköautot.

– Ne käyttäytyvät onnettomuustilanteessa toisin kuin polttomoottoriautot, eivätkä välttämättä sammu helposti. Onnettomuuspaikalla ei myöskään heti näe, onko sähköauto käynnissä vai ei. Ne saattavat lähteä liikkeelle.

Vantaalla työllistävät Rautialan mukaan myös palohälytykset isoissa yrityksissä. Suuri osa niistä on vääriä hälytyksiä.

Rautiala toivoo, että yhä useampi nainen hakisi Pelastusopistoon.

– En tiedä, mitä pitäisi tehdä, jotta ala tulisi kiinnostavammaksi naisille.

Pääsykokeet ovat fyysisesti rankat, mutta eivät niin rankat, mitä saatetaan olettaa.

– Pääsykokeissa pärjää normaalikuntoinen mies. Naisen pitää olla vähän paremmassa kunnossa, koska ylävartalossa on naisilla normaalisti vähän vähemmän voimaa kuin miehillä.

Rautialan mielestä naisten saamiseksi alalle ei pidä tehdä helpotuksia pääsykokeisiin.

– Kuntoa testataan, koska työ on raskasta. Työkalut autossa ovat painavia, niiden käyttäminen vaatii voimaa. Työkaluja pitää myös nostaa korkealta.

Palomiehen työ on välillä myös henkisesti raskasta.

– Tässä työssä kokee paljon ikäviä asioita, mutta niitä pystyy käsittelemään ja purkamaan työssä. Mieheni on samalla alalla, siitäkin on apua, sanoo Rautiala, joka toimii yhtenä työnpaikkansa defusing-ohjaajista.

Defusing tarkoittaa henkisesti kuormittavan keikan välitöntä jälkipurkua.

Työstä Rautiala pääsee irti myös liikkumalla.

– Toimin saliyrittäjänä crossfit-salilla. Ihmisten liikuttaminen on tosi kivaa. Se palkitsee, kun joku oppii uutta ja saa treenistä enemmän irti.