Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ylpeästi uusmaalainen – ”Uudellamaalla pärjäävät omaavat tietyntyyppisen luonteen”

Pohjalaisuudesta tai savolaisuudesta puhuminen herättää vahvoja mielikuvia heimojen tunnusmerkeistä, entä uusmaalaisuus? Mahtaako uusmaalaisuuteen liittyä tunnistettavia yhteneväisiä piirteitä? Millainen on Uudenmaan maakunta ja millaisia ovat uusmaalaiset?

– Kun Uudenmaan liitto perustettiin, otettiin sen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi maakunnan identiteetin nostaminen, erityisasiantuntija Tarja Haili Uudenmaan liitosta kertoo.

Hailin mukaan uusmaalaisia pitäisi hieman töytäistä tuntemaan ylpeyttä omasta seutukunnastaan ja identiteetistään. Yhtenä syynä vaisuuteen saattaa olla, että Uusimaa on Suomen maakunnista viimeiseksi pysyvästi asutettu.

– Ihmiset olivat ennen riippuvaisia rukiin viljelystä. Lohjanharjun eteläpuolella vähälumiset talvet lisäsivät kadon vaaraa – poikkeuksena Nurmijärven keidas ja Karjaan keidas, jossa asutusta on ollut kauemmin. Laajemmin pysyvää asustusta alueelle saatiinkin vasta vehnän viljelyn myötä.

Ennen pysyvää asustusta Uudenmaan alueella eläminen on vaatinut erilaisia kykyjä ja taitoja pärjätä.

– Täällä on liikkunut kauppiaita ja kalastajia, paljon muualta tulleita. Uudellemaalle tullaan edelleen muualta, muun muassa oppimaan ja kouluttautumaan. Uudellamaalla on moninaisuutta. Tänne jäävät ja täällä pärjäävät omaavat tietyntyyppisen luonteen.

Pitää olla nopea reaktioissaan ja tulla toimeen vieraiden kanssa. On oltava joustava ja monikielinen.

Hailin mukaan uusmaalaista perusluonnetta voi luonnehtia mukautuvaksi.

– Pitää olla nopea reaktioissaan ja tulla toimeen vieraiden kanssa. On oltava joustava ja monikielinen, kykenevä ottamaan tilanteesta vaarin.

Haili kertoo tuntevansa itse suurta ylpeyttä uusmaalaisuudestaan ja toivoo, että muutkin tuntisivat. Sitä varten Haili ideoi kymmenen vuotta sitten Uusimaa-viikon, jonka aikana tuodaan esille maakuntaa sekä maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja tekijöitä.

– Viikko kokoaa uusmaalaisten toimijoiden järjestämiä tapahtumia.

Tämän vuoden Uusimaa-viikon teemana on ”verkostovoimaa”. Teemaa käsitellään joka päivä hieman eri näkökulmasta: Eurooppa ja kansainvälisyys, hyvinvointi, koulutus ja osaaminen, kulttuuri ja yhteisöllisyys, kilpailukyky ja ympäristö.

Viikkoon sisältyy paljon keskusteluja ja musiikkia.

Fokus Uusimaa -keskustelusarjassa syvennytään uusmaalaiseen identiteettiin ja verkostojen voimaan. Päivittäisiä keskusteluja vetää professori Laura Kolbe.

Viime vuoden tavoin valtaosa viikon ohjelmasta toteutetaan virtuaalisesti. Joitain tapahtumia voi käydä katsastamassa myös paikan päällä.

– Jos on loppuviikosta liikkeellä itäisellä Uudellamaalla, kannattaa torstaina piipahtaa Lapinjärvellä tutustumassa maaseudun kilpailukyvyn kehittämiseen ja perjantaina Loviisassa kulttuurikeskus Kuggomiin, Haili vinkkaa.