Maksuhäiriöt ovat lisääntyneet ja tuoreen tutkimuksen mukaan niitä on jo 8,3 prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista.
Selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana on matala koulutustaso. Maksuhäiriömerkintöjä on keskimääräistä useammin myös lapsiperheillä ja äskettäin eronneilla.
Lisäksi merkintöjen kasaantuminen on yleistä erityisesti nuorilla ja luottokortti- ja osamaksuvelkaisilla.
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät vuosien 2015-2020 maksuhäiriömerkintöjen taustoja yhdistämällä ensimmäistä kertaa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterin tiedot Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon.
– Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä, kertoo professori Elias Rantapuska yliopiston tiedotteessa.
Rahoituksen laitoksen tutkijoiden työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.
– Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito, Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä myös talouksissa, joissa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi ja joissa vanhempi on alle 30-vuotias.
Rantapuskan mukaan aiempi käsitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnät olisivat lapsettomilla henkilöillä lapsiperheitä yleisempiä, ei saa tukea aineistosta.
– Toisaalta on hyvä huomata, että tämä on kuvaileva tutkimus, joka ei anna tietoa syy-seuraussuhteista. Emme siis voi näiden tulosten perusteella vetää sitä johtopäätöstä, että lasten syntymä aiheuttaisi perheessä maksuhäiriöitä, hän toteaa.
Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, työttömillä ja valtion korkotuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvilla maksuhäiriömerkintöjä on keskiarvoa enemmän
Noin 450 000 suomalaista sai 2015-2020 kattavan tutkimusjakson aikana vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän.
Yhteensä merkintöjä kirjattiin 8,8 miljoonaa, eli niitä kertyi keskimäärin 19,4 jokaista merkinnän saanutta kohden. Maksuhäiriöt näyttävät paitsi lisääntyvän myös kasaantuvan entistä vahvemmin samoille henkilöille.
– Maksuhäiriökierteestä puhutaan paljon, mutta tutkimustietoa on ollut niukasti. Tutkimuksemme onkin ensimmäinen, jossa raportoidaan maksuhäiriöiden kasaantumista ja siihen kytkeytyviä taustatekijöitä, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori Niilo Luotonen.
Luotosen mukaan maksuhäiriömerkinnät näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille ihmisille ja niille, joiden maksuhäiriömerkinnän taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
– Sen sijaan sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, todennäköisyys saada lisää merkintöjä seuraavina vuosina on hyvin suuri.
Tutkimusjakso osui osin koronakriisin aikaan, mutta se ei näytä lisänneen maksuhäiriöiden kokonaismäärää.
Sellainen yksityiskohta tutkimuksessa paljastui, että vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
Rantapuskan mukaan se kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu.
– Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, näistä syntyneet maksuhäiriöt ovat näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät, hän sanoo.