Vaalikone: Selvä enemmistö vastustaa pienimpien kyläkoulujen lakkautuksia – "Tulee pitää kynsin hampain kiinni"

Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Nurmijärven kyläkoulujen tulevaisuus on turvattu – ainakin Nurmijärven Uutisten vaalikoneeseen vastanneiden kuntavaaliehdokkaiden mukaan.

Vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väittämä Alakoulujen minimioppilasmäärää tulee nostaa ja pienimpiä kyläkouluja lakkauttaa.

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista peräti 85 prosenttia on väittämän kanssa eri mieltä. Samaa mieltä on 13 prosenttia vastaajista. En osaa sanoa -vaihtoehtoon on päätynyt 2 prosenttia vastaajista.

Nurmijärven tuoreessa palveluverkkosuunnitelmassa koulujen minimioppilasmääräksi on määritelty 60 oppilasta.

Kaikkien vaalikoneeseen vastanneiden puolueiden selvä enemmistö vastustaa alakoulujen minimioppilasmäärien nostamista ja pienimpien kyläkoulujen lakkauttamista. Tätä mieltä on 100 prosenttia Vasemmistoliiton, 94 prosenttia keskustan, 94 prosenttia perussuomalaisten, 85 prosenttia vihreiden, 82 prosenttia sosialidemokraattien, 75 prosenttia kristillisten ja 68 prosenttia kokoomuksen vastaajista. Myös Liike Nytin ja RKP:n ainoat vaalikonevastaajat on tällä kannalla.

– Pienistä kyläkouluista tulee pitää kynsin ja hampain kiinni. Ne luovat turvaa ja ovat kunnalle vetovoimatekijä, Petri Rantanen (ps.) perustelee vaalikonevastauksessaan.

– Pienryhmissä oppilaat saavat tasavertaisen avun tulevaisuuteen. Opettajalla on enemmän aikaa keskittyä kaikkiin oppilaisiin. Kyläkouluissa on turvallista käydä koulua. Ne sijaitsevat lähellä kotia eikä kulu koulumatkoihin kohtuuttomasti aikaa, Sinikka Koivuperä (vihr.) puolestaan perustelee.

SDP:n Jerry Latva muistuttaa, että kyläkoulujen lakkauttamisesta syntyvät säästöt hupenevat mm. koulukuljetuksiin, kiinteistöjen tyhjillään seisottamisiin, suurten koulujen laajennuksiin sekä sisäilmaremontteihin.

Kannattajiakin minimioppilasmäärän nostolle ja pienimpien kyläkoulujen lakkauttamiselle löytyy. Vaalikoneeseen vastanneista kokoomuslaisista 32, sosialidemokraateista 18 ja vihreistä 10 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa.

– Optimaalisin alaraja olisi ns. yksisarjainen koulu eli noin 100 oppilasta. Kokonaisuudessa kunnassa on menty viime vuosina järjellisempään suuntaan, eikä enää ei ylläpidetä alle 20 oppilaan kyläkouluja. Tämän muutoksen saaminen kesti vuosikymmenen ja lukuisia äänestyksiä valtuustossa ja se mahdollistaa osaltaan nykyiset elinkelpoiset kyläkoulut – oli ne sitten 60 tai 100 oppilaan kouluja. Aiemmin aivan pienimmissä kouluissa yksikkökustannukset oppilasta kohti olivat merkittävästi isommat suurempiin kouluihin verrattuna, Arto Hägg (kok.) perustelee.

– Koulujen tehtävä on tarjota hyvä ja laadukas oppimisympäristö. Se ei voi toteutua, jos joka luokka-asteella ei ole omaa opettajaa, Johannes Haapalainen (kd.) toteaa.

Yksikään keskustan kuntavaaliehdokkaista ei kannata minimioppilasmäärän nostamista ja pienimpien kyläkoulujen lakkauttamista.

– Kyläkoulut ovat kyliemme sydän ja kylän elinvoimaisuuden tae. Pienelle koululaiselle turvallinen, lähellä oleva koulu, jossa opettajilla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Kuntastrategian mukaisesti tavoitteenamme on kylien ja kyläkoulujen elinvoimaisuuden turvaaminen, Kallepekka Toivonen (kesk.) toteaa.

Vaalikone

Väittämä: Alakoulujen minimioppilasmäärää tulee nostaa ja pienimpiä kyläkouluja lakkauttaa.

EM = eri mieltä, SM = samaa mieltä, EOS = ei osaa sanoa. Jakaumat prosentteina.

Keskusta EM 94, SM 0, EOS 6

Kokoomus EM 68, SM 32, EOS 0

Kristillisdemokraatit EM 75, SM 25, EOS 0

Liike Nyt EM 100, SM 0, EOS 0

Perussuomalaiset EM 94, SM 6, EOS 0

RKP EM 100, SM 0, EOS 0

SDP EM 82, SM 18, EOS 0

Vasemmistoliitto EM 100, SM 0, EOS 0

Vihreät EM 85, SM 10, EOS 5

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut