Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Työttömyys laski hitaimmin Uudellamaalla – yli 113 000 edelleen vailla työtä, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi

Työttömyys on laskenut hitaimmin Uudellamaalla verrattuna koko maan tilanteeseen.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) kuntien alueella oli huhtikuun lopussa yhteensä 113 331 työtöntä työnhakijaa. Heistä noin 90 000 oli ilman työsuhdetta ja runsaat 23 000 lomautettuja.

Vuodessa työttömien määrä laski noin 30 000 henkilöllä eli noin 21 prosenttia, mutta lasku oli Uudellamaalla silti koko maan alhaisinta.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli huhtikuun lopussa Uudellamaalla 12,9 prosenttia, joka on 3,6 prosenttiyksikköä vuotta aikaisempaa vähemmän.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni viime vuodessa Uudellamaalla kolmanneksen vähän alle 12 000:een.

Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa runsaat 43 300, mikä oli noin 19 500 henkilöä eli lähes 82 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuun lopussa.

Ulkomaalaisia työttömiä alueella oli 20 883, mikä on 1 562 henkilöä eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan TE-toimistoon huhtikuussa 24 263 eli 8 081 (49,9 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Koko maan työllisyys on nyt 120 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä tavoitteesta, katsoo Keskuskauppakamari.

Suhdanteen kääntyessä Suomessa on kiinnitettävä huomio kilpailukykyyn, huomauttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

– Työllisyys jatkaa vakaata kehitystään. Suomen tilanne on tässä suhteessa kansainvälisesti arvioiden kohtalainen. Monessa Euroopan maassa, kuten Ruotsissa tai Espanjassa, tilanne työttömyyden suhteen on ollut kehnompi. Työllisyyden palautumisesta huolimatta hallitus on vielä kaukana tavoitteestaan, Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Keskuskauppakamarin mukaan koronakriisi nosti esille sosiaaliturvajärjestelmän epäkohdan, kun monet ihmiset eivät saa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömäksi jäädessään.

Ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan pääosin veroilla ja työttömyysvakuutusmaksuilla, joita kaikki palkansaajat maksavat. Kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain pieni osa kustannuksista.

Kotamäki katsoo, että kaikkien työttömien tulisi olla oikeutettuja ansioturvaan samoilla säännöillä riippumatta työttömyyskassan jäsenyydestä.