Kuntavaalit: Kova kilpailu ykköspaikasta – puolueet tavoittelevat lisäpaikkoja valtuustoon

Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Kuntavaaleissa on luvassa todennäköisesti kova kilpailu Nurmijärven suurimman puolueen paikasta.

Nurmijärven Uutiset kysyi puolueilta heidän kuntavaalitavoitteistaan. Vastausten mukaan kaikki puolueet lähtevät tavoittelemaan nykyisen valtuustopaikkamäärän kasvua. Ykköspaikalle on monta tulijaa.

– Nurmijärven Kokoomus lähtee vaaleissa puolustamaan paikkaansa kunnan suurimpana puolueena. Tavoitteenamme on saada 1–2 lisäpaikkaa viime vaaleihin nähden, Kokoomuksen Nurmijärven vaalipäällikkö Kari Suomela sanoo. Tällä hetkellä kokoomuksella on 15 valtuutettua.

– Nurmijärven Keskusta tavoittelee valtuustoon 1–2 paikan lisäystä, jolloin ryhmämme koko olisi 12–13 paikkaa, Nurmijärven Keskustan puheenjohtaja Juuso Jaakola-Siimes puolestaan kertoo. Keskusta on tällä hetkellä valtuuston toiseksi suurin puolue 11 paikalla.

Sirkka Rousu Nurmijärven Demareista puolestaan kertoo, että puolueen tarkoituksena on menestyä vaaleissa ja kasvattaa nykyistä paikkamäärää. SDP:llä on nyt 9 valtuutettua.

– Tavoittelemme valtuustopaikkojen määrän kasvua, Nurmijärven Vihreiden puheenjohtaja Leni Pispala puolestaan kertoo. Vihreillä on nykyvaltuustossa 7 valtuutettua.

Perussuomalaiset puolestaan tavoittelee valtuuston Nurmijärven suurimman puolueen asemaa.

– Tavoitteemme on 12 – 14 valtuutettua, Maiju Tapiolinna Nurmijärven Perussuomalaiset ry:stä kertoo.

Puolueella on nyt neljä valtuutettua. Viime kuntavaaleissa läpi meni kuusi perussuomalaista, mutta kaksi irtautui kesken valtuustokauden ja perusti oman ryhmän.

Nurmijärven Vasemmistoliiton puheenjohtaja Tiina Koivalo kertoo, että puolueen tavoitteena on saada 4–5 valtuustopaikkaa. Tällä hetkellä puolueella on kaksi valtuutettua.

– Tavoitteen saavuttamista olisi mahdollisesti auttanut edellisvaaleja kattavampi ehdokkaiden määrä. Haasteena on ollut korona-aika. Sen vaikutuksia niin ehdokashankintaan kuin kampanjointiin ei voi jättää huomiotta, Koivalo pohtii.

Nurmijärven Kristillisdemokraattien realistinen paikkatavoite on kaksi paikkaa, kertoo osaston puheenjohtaja Ina Kuula.

– Kolme olisi toivottavaa, hän sanoo.

Tällä hetkellä kristillisdemokraateilla yksi valtuutettu Nurmijärven valtuustossa.

RKP:n tavoitteena on yksi valtuustopaikka tai ainakin varajäsenyys valtuustoon ja lautakuntapaikka.

Myös Liike Nyt, Suomen kommunistinen puolue SKP ja Avoin puolue ovat asettaneet nurmijärveläisehdokkaita kuntavaaleihin. Näillä puolueilla ei ole nykyvaltuustossa valtuutettuja.

Liike Nytin Kenneth Morelius kertoo, että he tavoittelevat kahta valtuustopaikkaa, jotta molemmat ehdokkaat pääsevät läpi.

– Tavoittelen läpimenoa valtuustoon ja vähintään 200 ääntä, Avoimen puolueen ainoa ehdokas Juhani Sormersalo puolestaan kertoo.

SKP:n ainoa ehdokas Seppo Tarhonen tavoittelee niin ikään läpimenoa.

– SKP on ensi kertaa vuosiin asettanut ehdokkaan myös Nurmijärvelle, Tarhonen muistuttaa.

Nurmijärven Uutiset kysyi myös puolueilta heidän kolmea tärkeintä kuntavaaliteemaansa. Teemoissa esille nousevat esille muun muassa kestävä talous, työpaikat, lapset, nuoret ja perheet, yrittäminen sekä lähipalvelut. Kunkin puolueen vaaliohjelmiin voi tutustua tarkemmin heidän verkkosivuillaan.

– Nurmijärven Kokoomus nostaa vaaliohjelmastaan esille kuntatalouden saamisen kestävälle pohjalle, enemmän työpaikkoja, työssäkäyntiä ja yrittäjämyönteisiä tekoja sekä olennaisten palvelujen turvaamisen kunnassa, Suomela listaa.

Keskustan tärkeimpien kuntavaaliteemojen joukkoon nousee kaikenikäisten nurmijärveläisten hyvinvoinnin parantaminen yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

– Laadukkaat sivistys- ja varhaiskasvatuspalvelut lähipalveluina terveissä päiväkodeissa ja kouluissa. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle veroprosenttia korottamatta, esimerkiksi saamalla lisää yrittämistä kuntaan sekä lisäämällä rakentamista hyödyntäen koko kunnan aluetta. Taajamista ei saa rakentaa liian tiiviitä, Jaakola-Siimes listaa.

SDP:n tärkeimpien kuntavaaliteemojen listalle nousee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä vanhemmuuden tuki.

– Ikäystävällinen ja välittävä kunta vahvistaa elämänlaatua ja varmistaa vanhusten tarvitsemat palvelut. Vastuullista kuntataloutta, aktiivista elinkeinopolitiikkaa sekä huolenpitoa kunnan henkilöstöstä, Rousu kertoo.

Vihreät nostavat puolestaan esille hyvinvoinnin tukemisen ja eriarvoistumisen torjumisen.

– Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus, turvalliset ja terveet tilat, ikäihmisten, vammaisten ja vähemmistöjen oikeudet, monipuolinen nuorisotyö ja harrastusmahdollisuudet, Pispala luettelee.

Lisäksi tärkeimpien teemojen listalla ovat elinvoimainen ja viihtyisä Nurmijärvi sekä luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelu.

Perussuomalaisten yksi kolmesta tärkeimmästä kuntavaaliteemasta on ruuhkamaksujen vastustaminen kunnallisessa päätöksenteossa.

– Kunnan pitäminen elinvoimaisena tukemalla yrittämistä ja luomalla tätä kautta lisää edellytyksiä uusille työpaikoille.

– Lähikoulut ovat Nurmijärven sydän, Tapiolinna kertoo.

Vasemmistoliiton kolme tärkeintä kuntavaaliteemaa ovat: Ei kunnan ja Keusoten palveluiden ulkoistamiselle, lähipalvelut, joilla tarkoitetaan päivittäispalveluja ja usein käytettyjä palveluja sekä kestävää perusturvaa sukupolvelta toiselle.

– Haluamme olla rakentamassa kuntaa, jossa palveluja kehitetään ja toteutetaan asiakaslähtöisesti, Koivalo sanoo.

Kristillisdemokraatit nostavat tärkeimmiksi vaaliteemoiksi muun muassa elinvoiman ja yhteisöllisyyden.

– Elinvoima syntyy ihmisten hyvinvoinnista, joka edellyttää laadukkaita palveluita kustannustehokkaasti. Kaikki kuntalaiset nuoresta iäkkäisiin mukaan rakentamaan yhteisöllisyyttä. Perheiden tukeminen, syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen, Kuula listaa.

Liike Nytillä on puolestaan seitsemän kärkihanketta, joista tärkeimmät ovat nurmijärveläiset mukaan päätöksentekoon, valvotaan paremmin Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymää sekä välitetään toisistamme.

SKP:n Tarhonen nostaa kuntavaaliteemoissa esille muun muassa verouudistuksen, Keusoten haasteet ja niiden korjaamisen sekä kunnallisten palvelujen tuottamisen, jota ei saa alistaa yksityiseen voitontavoitteluun.

– Kuntavero on säädettävä progressiiviseksi. Myös pääomatuloja on alettava verottaa kunnallisverotuksessa kuten muitakin tuloja, Tarhonen sanoo.

Avoimen puolueen tärkein kuntavaaliteema on koulukiusaamisen lopettaminen Nurmijärvellä.

– Teen Nurmijärvestä Suomen ensimmäisen koulukiusaamisesta vapaan kunnan. Olen saanut tarpeekseni poliitikkojen ja virkamiesten tyhjistä puheista, joita olen kuunnellut kymmeniä vuosia, Somersalo sanoo.

Kuntavaaleissa on ehdolla kaikkiaan 239 nurmijärveläistä. Eniten ehdokkaita on perussuomalaisilla, 47, joista 40 miestä ja 7 naista.

– Olemme poliittisena liikkeenä nuori ja aatteellisista lähtökohdista syntynyt. Se näkyy uusien ehdokkaiden runsaana kiinnostuksena puoluettamme kohtaan. Meillä on paljon tuoretta intoa ja ajatuksia tulevalle valtuustokaudelle, Tapiolinna kuvaa.

Keskustalla ja kokoomuksella on molemmilla 46 ehdokasta. Keskustan ehdokkaista 27 miestä ja 19 naista, kokoomuksen ehdokkaista 31 miestä ja 15 naista.

– Meiltä löytyy useita nuoria ehdokkaita sekä hyvin kokeneita eri alojen eläkeläisiä. Listallamme on myös naisia ja miehiä edustettuna tasapuolisesti koko kunnan alueelta. Keskustan ehdokkaissa ovat yrittäjät edustettuna vahvasti, ehdokkaistamme 17 on yrittäjiä, Jaakola-Siimes kertoo ehdokkaista.

– Kokoomuksella on ryhmä ehdokkaita, joilta löytyy monipuolista kokemusta aiemmasta valtuustotyöstä sekä lautakuntatyöskentelystä kuin osaamista monilta eri toimialoilta.

– Näissäkin vaaleissa kokoomus korostaa vastuullisuutta niin päätöksenteossa, kuin taloudessakin. Nämä vaalit poikkeavat kampanjoinniltaan ja vaalityöltään edellisistä, mutta tavoite on sama: äänestää oikeita henkilöitä tekemään vastuullista työtä kuntalaistemme hyväksi, Suomela kertoo.

Vihreillä on 38 kuntavaaliehdokasta: 25 naista 13 miestä

– Ehdokaslistamme on osaamiseltaan ja ikärakenteeltaan monipuolinen sekä hyvin kuntalaisia edustava. Ehdokkaista löytyy kokeneita kuntapoliitikkoja ja tuoreita ajatuksia, Pispala kertoo.

SDP:llä on 34 ehdokasta ,17 naista ja 17 miestä.

–  SDP:llä on kattava ehdokaslista, jossa on erilaista osaamista, kokemusta ja uusia ehdokkaita. Nykyisistä valtuutetuista kaikki ovat myös ehdolla, Rousu kertoo.

Vasemmistoliitto on asettanut 11 ehdokasta, joista 6 miestä ja 5 naista

Kristillisdemokraateilla on 10 ehdokasta, joista 6 naista ja 4 miestä.

RKP:lla kolme ehdokasta. kaksi miestä ja yksi nainen.

Liike Nyt on asettanut kaksi ehdokasta, SKP ja Avoin puolue molemmat yhden.

Kuntavaalit

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut 26. toukokuuta ja jatkuu 8. kesäkuuta saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. kesäkuuta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut