Joukko lapsia on uppoutunut vesileikkeihin Maaniitun leikkipuiston pihalla Kirkonkylällä. Äidit seuraavat heidän touhujaan ja juttelevat keskenään.
Lelut on haettu leluvarastosta. Se ja vessa pidetään kesä-heinäkuun ajan arkipäivisin auki. Muihin leikkipuiston sisätiloihin ei pääse, eikä henkilökuntaa ole.
Ennen korona-aikaa Maaniitun leikkipuisto oli auki jokaisena arkipäivänä ja siellä työskenteli kaksi varhaiskasvatuksen ammattilaista. Nytkin, vaikka järjestettyä toimintaa ei ole, käyttäjiä on päivittäin kymmeniä.
Maaniitun päiväkodin toiminta on osa avointa varhaiskasvatusta, joka on suunnattu kotona lapsiaan hoitaville perheille. Nurmijärvellä kotihoidossa on tällä hetkellä yhteensä noin 750 lasta, joista 250 on alle 2-vuotiaita. Maaniitun leikkipuiston kaikki toiminta keskeytyi maaliskuussa 2020 koronarajoitusten vuoksi, eikä käynnistynyt seuraavana kesänä lainkaan
Elokuussa 2020 alkoi ulkoleikkitoiminta ja ohjattu toiminta, jotka loppuivat taas joulukuussa. Siitä asti Maaniitun päiväkoti on ollut suljettuna, kunnes leluvarasto ja vessa avattiin kesäkuun alussa.
Kunta on Maaniitun leikkipuiston vanhempainneuvoston aktiivin Saara Ristolan mukaan perustellut leikkipuiston suljettuna pitämistä sillä, että kyseessä on avoin tila, jonne voi tulla kuka tahansa.
Ensin meille oli palveluja ja on sanottu, että niitä on jatkossakin. Parissa vuodessa palvelut on ajettu alas.
Saara Ristola
– Käytännössä täällä käy pikkulapsiperheitä, jotka hoitavat lapsiaan kotona. Näiden perheiden kontaktit lähipiirin ulkopuolisiin henkilöihin ovat vähäisempiä kuin monien muiden perheiden, Ristola sanoo.
Etenkin nyt, kun monet muut paikat ovat avautuneet, Maaniitun leikkipuiston vanhempien on vaikea ymmärtää kunnan ratkaisuja. Monet ovat sitä mieltä, että leikkipuistoa pidetään koronan varjolla kiinni, jotta kunta saa säästöjä ja henkilökuntaa päiväkoteihin.
Moni kotonaan lapsia hoitava perhe kokee nyt Ristolan mukaan eriarvoisuutta suhteessa perheisiin, joiden lapset ovat hoidossa päiväkodissa.
– Ensin meille oli palveluja ja on sanottu, että niitä on jatkossakin. Parissa vuodessa palvelut on ajettu alas. Nurmijärveä ei voi enää kutsua lapsiystävälliseksi kunnaksi. Meidät on unohdettu, hän arvostelee.
Ristola muistuttaa, että kaikille perheille lasten kotona hoitaminen ei ole valinta vaan pakko, koska päivähoitopaikkoja ei ole riittävästi.
– Vertaistuki ja arjen apu, jota pystyin esikoisen kanssa saamaan, puuttuvat nyt kokonaan. Onneksi ehdin esikoisen kanssa verkostoitumaan, kertoo Anna Alametsä. Hänellä on kolme lasta, vanhin 4-vuotias, keskimmäinen 1-vuotias ja nuorin neljän kuukauden ikäinen.
Alametsän käy sääliksi vanhempia, jotka ovat saaneet korona-aikana esikoisensa ja joutuneet palvelujen osalta väliinputoajiksi.
– Neuvola on nyt se paikka, josta voi saada tukea, mutta sielläkin ajat ovat kovin varattuja.
Anna Alametsän mielestä sosiaalinen media ei voi korvata kohtaamista muiden vanhempien ja lasten kanssa.
– Myös lapsille on tärkeää, että he oppivat tulemaan toimeen muidenkin lasten kuin sisarustensa kanssa, Alametsä sanoo.
Kotonaan lapsia hoitaville perheille suunnattu avoin varhaiskasvatus on Nurmijärvellä pysähdyksissä kokonaisuudessaan, eikä vain koronan vuoksi. Klaukkalassa Kuusitien kerhotiloissa väliaikaisesti toiminut Klaukkalan avoin päiväkoti suljettiin vuoden 2021 alussa kevään ajaksi, koska tilat tarvittiin päiväkotikäyttöön.
Myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhot Kuusitiellä loppuivat, ja osa siellä käyneistä lapsista siirtyi Viirintien kerhoon. Avoin päiväkoti ja kerhot olivat tuolloin koronan vuoksi tauolla.
Myöskään Rajamäellä ei ole tällä hetkellä avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa.