Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla on ollut hiljaista.
– Lähetteitä on toistaiseksi tullut hyvin vähän, kertoo osastonylilääkäri Mari Kanerva.
Kesäkuun alusta toimintansa aloittaneella poliklinikalla on käynyt alle parikymmentä potilasta.
Kanervan mukaan vähäisiä lähetemääriä voi selittää se, että tieto poliklinikan olemassaolosta ei ole vielä kiirinyt ja hieman myös lähettämisen kriteerit. Ne edellyttävät mikrobiologisesti varmistettua covid-19-infektiota. Lähete voidaan tehdä vain Husin erikoissairaanhoidosta. Toistaiseksi terveysaseman lääkäri ei voi lähettää potilasta suoraan poliklinikalle.
– Poliklinikka-arviota tarvitsevien, pitkittyneistä oireista kärsivien todellinen määrä avohoidossa ei tarkkaan ole tiedossa. Oletamme, että potilaita riittää sitten kun poliklinikan toiminta kunnolla syksyllä käynnistyy, Kanerva sanoo.
Poliklinikka päätettiin perustaa pikavauhtia keväällä, koska moni tuntui kärsivän pitkäaikaisista oireista, eikä Husissa ollut niiden hoitoon erikoistunutta yksikköä.
Itsestään paranevia ihmisiä on turha lähteä medikalisoimaan.
Lähetteitä oli syksystä saakka saapunut myös Husin Tulehduskeskuksen Infektiosairauksien osastoylilääkärinä toimivan Mari Kanervan pöydälle.
Pitkäaikaisista koronaoireista eli niin sanotusta long covidista kärsivien oirekirjo on laaja.
– Uupumusta, aivosumua, alentunutta keskittymiskykyä, huimausta, hengenahdistusta, yskää, masennusta, unettomuutta, painon tai kivun tunnetta rinnalla ja kohonnut syke, Kanerva luettelee.
– Pitkäaikaisoireista ovat kärsineet ihan tavalliset työikäiset koronan sairastaneet, eivät niinkään riskiryhmiin kuuluvat.
Nyt Kanerva toimii oman toimensa ohella long covid -poliklinikan konsultoivana infektiolääkärinä.
Monella koronan sairastaneella terveydentila palaa hitaammin ennalleen kuin influenssan jälkeen.
Kolmen kuukauden kuluttua infektion sairastamisesta 70 prosentilla on todettu keuhkokuvalöydöksiä ja neljänneksellä keuhkotoiminnan muutoksia.
Sairaalapotilailla viidenneksellä on todettu neurologisia oireita.
35–65 prosenttia sairastuneista kärsii uupumuksesta vielä kolmen kuukauden jälkeen.
Tyypillistä on jälkeenpäin tuleva uupumus.
– Tänään rasitat itseäsi, seuraavana päivänä olet poissa pelistä, Kanerva kuvailee.
Kanerva sanoo, että pitkittyneen koronan oireet eivät useinkaan ole itsessään vaarallisia. Esimerkiksi keuhkomuutokset ovat pääosin lieviä ja palautuvia.
Ne potilaat, joilla on tehohoitojakson jälkeen vakavia keuhkovaurioita ovat oma ryhmänsä ja heidät hoidetaan keuhkotautien yksikössä.
– Long covidissa on kyse itsestään aikanaan paranevasta taudista, mutta siihen liittyy elämää häiritseviä oireita ja niihin sekoittuu paljon huolta.
– Itsestään paranevia ihmisiä on turha lähteä medikalisoimaan, mutta jos oireet haittaavat merkittävästi esimerkiksi työkykyä, niihin on syytä hakea apua.
Pikaratkaisua ei poliklinikallakaan ole todennäköisesti tarjota potilaan tilaan.
Ensimmäiseksi lähdetään selvittämään, voiko oireiden taustalla olla jokin muu syy.
– Voi olla, että toimintakyvyn alenemiseen liittyvät oireet tulevat huomioiduksi long covid -oireena, vaikka toimintakyky olisi laskenut ilman koronaan sairastumistakin.
Muita hoitomuotoja ovat lievittävä lääkitys, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tuki ja toimintakyvyn kartoitus, psykologin tukikäynnit ja erilaiset omahoito-ohjelmat.
