Suomalaisten onnellisuus on laskenut hieman.
Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan asennetutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista kokee elämänsä hyvin onnelliseksi tai melko onnelliseksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin viime syksynä. Neljä vuotta sitten hyvin tai melko onnelliseksi itsensä koki 80 prosenttia suomalaisista.
Onnettomaksi itsensä kokevia on nyt 20 prosenttia suomalaisista. Ei kovin onnelliseksi itsensä kokevien määrä on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä viimeisen neljän vuoden aikana.
Johtavassa asemassa olevien, akateemisesti koulutettujen, yrittäjien, työntekijöiden sekä parhaassa työiässä olevien 26–55-vuotiaiden onnellisuus on pudonnut viimeisen neljän vuoden aikana selvästi keskivertoa enemmän.
– Yksi syy onnellisuuden laskuun voi olla koronakriisin vaikutukset työelämään ja työikäisiin. Syitä voi olla muitakin, mutta vuosien 2016 ja 2020 väliseen aikaan ei ajoitu muita merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia tai taloudellisia shokkeja, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.
Suomalaiset ovat asennetutkimuksen
mukaan varsin yksimielisiä siitä, että terveys, toimeentulo ja hyvät ihmissuhteet ovat välttämättömiä edellytyksiä onnellisen elämän aikaansaamisessa. Raha on ihmisille tärkeää toimeentulon kannalta, ei niinkään vaurautena suhteessa muihin. Hyvä toimeentulo lisää selvästi onnellisuuden kokemusta.
42 prosenttia katsoo elävänsä tuloillaan vähintään melko mukavasti, hieman useampi arvioi pärjäävänsä tuloillaan ja kaksitoista prosenttia raportoi vaikeuksia tulla toimeen. Useampi arvioi toimeentulonsa hyväksi kuin aiemmin. Toisaalta toimeentulovaikeuksia kokeneiden onnellisuus on pudonnut selvästi aiempaan verrattuna.
Tutkimuspäällikkö Haavisto pohtii syitä siihen, että enemmän kuin kolme neljästä suomalaisesta kokee itsensä onnelliseksi.
– Onnellisuuden tasainen jakautuminen eri väestöryhmiin on yksi syy suomalaisten onnellisuuteen. Yksikään väestöryhmä ei myöskään erotu poikkeuksellisen onnellisena.
Asennetutkimuksen tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.