Maastopalot: Vapaaehtoiset tekevät savutarkastuksia ilmasta käsin.
Hyvinkään lentokentällä on tuttu tohina päällä, kun pienkoneet nousevat vuorollaan ilmaan. Nelipaikkainen Cessna C172 OH-CAY odottelee vielä vuoroaan. Sillä tehdään tähystyslentoja, jotka kuuluvat pelastustoimen tehtäviin. Niitä suoritetaan säännöllisesti sekä riskiperusteisesti metsäpalovaroituskauden aikana. Lisäksi lentoja voidaan suorittaa pelastusviranomaisen pyynnöstä, kun kyseessä on esimerkiksi epäselvän savuhavainnon tarkastaminen.
– Suomi on pitkä ja harvaan asuttu maa, jossa on paljon metsää. Maan näkee paremmin ilmasta käsin, nurmijärveläinen Kenneth Morelius sanoo.
Hän toimii vapaaehtoisena pilottina Jukolan Piloteissa, joiden alaisuudessa lennot tehdään.
Jukolan Pilottien vastuullaan on reitti 8, joka kattaa 350 kilometrin kierroksen.
– Meillä on 15 konetta samaan aikaan ilmassa omilla reiteillään. Lentoonlähtö riippuu Ilmatieteenlaitoksen metsäpaloindeksistä. Jos indeksi on 4,3 tai enemmän, lähdemme lentoon. Jos se on 5,4, lennämme iltapäivällä uudestaan, Jukolan Pilottien palolentotukikohdan päällikkö Tero Nurmi sanoo.
Kaikki savuhavainnot eivät ole maastopaloja.
Ilmatieteenlaitos päivittää indeksit kolmen tunnin välein. Metsäpalovaroituksen indeksi on 4,0. Kun se on voimassa, koneet pysyvät vielä maassa.
Toiminta on täysin vapaaehtoista, ainoastaan polttoaine- ja käyttökulut korvataan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto valvoo koulutusvaatimuksia ja vapaaehtoisten tiedot ja taidot joutuvat näyttöön tasaisin väliajoin.
Lentohetkellä koneessa on pilotin lisäksi tähystäjä. Lentokoneesta voi lähettää myös reaaliajassa olevaa kuvaa maahan palopäällikölle.
– Kaikki ilmoitetut savuhavainnot eivät ole peräisin maastopalosta. Osa on tukkirekan aiheuttama hiekkapilvi, turvealueilla tehtävät työt, tai kesämökin savupiipusta nouseva savu, Morelius sanoo.
Suomessa on 22 reittiä, joita lentävät pääosin lentokerhot.
– Meidän ringissämme on 21 koulutettua vapaaehtoista, joiden kesken vuorot jaetaan. Jos havaitsemme palon, lähetämme koordinaatit hätäkeskukseen. Jos autolla ei pääse palopaikalle, ohjaamme ilmasta käsin pelastuslaitoksen oikeaan paikkaan, Nurmi sanoo.
Jukolan Piloteilla on valmius lähteä palolennoille huhtikuun alusta lokakuun loppuun. 16. heinäkuuta mennessä lentoja on ollut 30, viime kesänä lentoja oli kaikkiaan 25.
– Maasto on niin kuiva, että on pakko lentää. Yksi rankkasade ei poista kuivuutta eikä pudota indeksiä tarpeeksi alas, Nurmi sanoo.
Tähän mennessä toimenpiteitä ei kuitenkaan ole tullut.
– Tietysti parempi näin. Lennot maksavat itsensä takaisin, kun voimme välttää metsäpalot ja niiden leviämisen, Nurmi kehuu.