Kiinteistökehitysjohtaja Arto Hägg: Synnyin vuonna 1962 Oulussa. Perheeseen kuului vanhemmat ja kolme vuotta vanhempi veli.
Lapsuusvuodet asuimme Alppilassa kaupungin reunalla. Luonto oli lähellä. Aidan takaa alkoivat metsät ja pellot. Nyt vanha kotitalo on melkein kaupungin keskustassa.
Paulaharjun kansakoulussa oli yli tuhat koululaista ja sitä käytiin kahdessa vuorossa. Oppikoulun aloitin Tuiran Yhteiskoulun alimmassa kerroksessa 1973. Kirjoitin saman rakennuksen ylimmästä kerroksesta ja Merikosken lukiosta ylioppilaaksi 1981.
Äitini mukaan olin helppo lapsi. Opin lukemaan jo 3-vuotiaana. Keksin tekemistä itselleni – jos ei muuta, niin otin kirjan käteen. Piirtäminen oli toinen intohimo ja rustasin paljon sarjakuvia. Kärppien Tuiran Tiikereissä pelasin jalkapalloa ja jääkiekkoa. Luistelupaanalla vietettiin paljon aikaa.
Kesäisin pidettiin elättiharakoita ja -variksia. Siihen aikaan se oli yleistä – nykyään ei tulisi kuuloonkaan. Metsissä tehtiin majoja ja harrastettiin sotaleikkejä. Oulun Alppila sijaitsi entisellä saksalaisten kasarmialueella. Metsässä oli sota-ajan parakkien raunioita ja rakennusten jäänteitä.
Mopot kuuluivat kuvioihin ja vuoden 1975 jäykkäperä-Monkeyni on edelleen ajokunnossa Nurmijärvellä. Liikuin paljon vanhempien poikien mukana. Kun näki isompien poikien toilailuja, niin jäi itseltä hölmöimmät jutut kokeilematta.
Kesämökkimme oli Taivalkosken Kostonjärvellä. Siellä kalastelin kesäisin teinivuosiin asti.
70-luvun alussa vietin kolmena kesänä osan lomasta tädin luona Stenungsundissa Ruotsissa. Kalasteltiin merellä turskaa ja järvistä isoja haukia. Yhden Ruotsin reissun alla äitini osti minulle Ambassadeur-hyrräkelan. Se on edelleen aktiivikäytössäni.
Lukion alkaessa muutin asumaan yksikseni. Residenssiäni kutsuttiin Huvikummuksi. Lapsuus loppui viimeistään silloin.
Korjattu 12.8. kello 13.20. Korjattu jutun verkkoversiossa virheellisesti ollut väärä titteli oikeaksi.