Pyöräily: Miika Koho otti pyörän alleen ja polki Kauppatorilta Jäämerelle.
Rajamäkeläinen 17-vuotias Miika Koho on haaveillut Norjasta jo pitkään. Tänä kesänä hän jäi ilma kesätöitä, joten aikaa reissulle oli. Lyhyen harkinnan jälkeen nuori mies päätti lähteä reissuun pyörällä.
– Matkaan meni yhteensä yli kuukausi, joista pyöräilyyn 22 päivää. Olin nähnyt muiden vastaavia reissuja ympäri maailmaa ja halusin kokea jotain samanlaista, Koho sanoo.
Koho ei ollut pyöräillyt juurikaan ennen reissulleen lähtöä. Hän teki etukäteen muutaman pidemmän lenkin pyörällä, jotta sai tuntumaa ajoon ja varmisti jaksamisensa kuukauden mittaisella rupeamalla.
– Pyöräilin ensin 40, sitten 50, 80 ja lopulta 100 kilometriä ennen lähtöä.
Itse reissun Koho aloitti hieman turhan nopeasti.
Halusin ehtiä nähdä paikkoja, joita en ole ennen nähnyt.
– Jo kolmantena päivänä polveni tuli kipeäksi. Yövyin pari ylimääräistä yötä teltassa Paimiossa sen takia. Ajattelin jo, että matka täytyy jättää kesken, mutta sain polven kuntoon, Koho sanoo.
Tämän jälkeen vastoinkäymisiä ei matkan varrella ollut.
– Lappiin osuin samaan aikaan kovimpien helteiden kanssa, joten polkeminen kävi tukalaksi ja sain nestehukan ensimmäisenä päivänä siellä, Koho muistelee.
Kohon reitti kulki Suomen länsirannikkoa pitkin. Sisämaahan hän tuli vain juhannukseksi, jolloin hän piti 10 päivän loman pyöräilystä. Mukana kulki leirivarusteet kuten teltta ja nukkumisvälineet sekä trangia, pyörän korjausvälineet ja pyöräily- sekä leirivaatteet.
– Ilman vesiä ja ruokaa tavarat painoivat 34 kiloa, eli kaikkineen lähemmäs 40 kiloa, Koho sanoo.
Kohon ainoa tavoite oli päästä perille.
– Välillä jännitti, mutta lähdin sillä ajatuksella liikkeelle, ettei minulla ole mikään kiire ajaa. Halusin ehtiä nähdä mahdollisimman paljon paikkoja, joita en ole ennen nähnyt, hän sanoo.
Reissun kohokohta oli päästä Norjaan, mutta myös kotimaan puolella oli paikkoja, jotka jäivät erityisesti Kohon mieleen.
– Naantali, Hailuoto ja Raippaluoto olivat kauniita. Luodot olivat maisemiltaan erilaisia kuin, missä olen aiemmin käynyt. Norjan puolelle tultaessa maisemat muuttuivat täysin, hän sanoo.
Reissun aikana Koho oppi, kuinka paljon jaksaa pyöräillä, kun tahtoa on. Hän olisi valmis lähtemään vastaavalle reissulle uudestaan. Kohon isä ajoi poikansa perässä Jäämerelle, josta he tulivat yhdessä autolla takaisin kotiin Rajamäelle. Pyöräiltyjä kilometrejä kertyi kasaan 2100.
– Ajelin fiiliksen mukaan, sillä minulla oli koko kesä vapaa eikä suurempia aikatauluja. Ajoin keskimäärin 100 kilometriä päivässä, mutta puolivälin jälkeen tahti kiihtyi ja kilometrejä kertyi päivän aikana vajaa 120, Koho sanoo.
Hän nukkui teltassa Ouluun asti kaikki yöt lukuun ottamatta yhtä yötä Kristiinankaupungissa, jonka nuori mies vietti mökissä. Oulun jälkeen yöt taittuivat hotelleissa, sillä hänen isänsä oli siinä vaiheessa autollaan matkassa mukana.
– Sain osan tavaroista auton kyytiin, joten polkeminen oli kevyempää ja matkat hieman pidempiä päivän aikana.
Yksi kohtaaminen jäi erityisesti Kohon mieleen matkalta.
– Pyhäjoella eräs mies kyseli, mihin olen menossa ja sanoi, että on itsekin tehnyt vastaavia reissuja. Päädyimme hänen luokseen kahville, se oli hauskaa, hän sanoo.
Koho rohkaisee muitakin toteuttamaan unelmiaan ja uskaltamaan mukavuusalueensa ulkopuolelle.