Aluekehitys: ”Nurmijärvi hyötyy erityisesti sijainnistaan lähellä Helsinkiä ja Vantaata”, sanoo Timo Aro.
Suuret kaupungit työpaikkoineen houkuttelevat muuttajia, mutta kehyskunnilla on tarjottavana paljon sellaista, mitä suurilla kaupungeilla ei ole.
Nimittäin tilaa ja edullisempia asumisratkaisuja.
MDI Aluekehittämisen konsulttitoimiston asiantuntija Timo Aro sanoo lähtökohtien Nurmijärven tulevaisuuden kehitykselle olevan vahvat. Nurmijärvi kuulu kaikilla keskeisillä menestymiseen, elinvoimaan ja pärjäämiseen liittyvillä aspekteilla parhaaseen viidennekseen. Se hyötyy erityisesti omasta sijainnistaan lähellä Helsinkiä ja erityisesti Vantaata.
– Kehyskunnat hengittävät hyvin pitkälti pääkaupunkiseudun tahtiin, Aro selittää.
Niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö elää ja voi hyvin edelleen. Matti Vanhasen aikanaan lanseeraama käsite korostaa Vanhasen mukaan valinnanvapautta ja sitä, että kunta pystyy tarjoamaan sekä kompakteja taajamia että haja-asutusta.
– Korona on vahvistanut Nurmijärvi-ilmiötä, Aro sanoo, ja toteaa että Nurmijärvestä ei tule kuntaa, jossa on läjäpäin työpaikkoja, mutta muita etuja kyllä.
Kaikki eivät ole pien-taloista haaveilevia, vaan myös kerrostalo- asumiselle on kysyntää.
Timo Aro
Kehyskunnan monipuoliset asuntomarkkinat toimivat houkuttimena, ja etä- ja hybriditöiden yleistyminen tarjoaa vaihtoehtoja. Kehyskunnista on Aron mukaan haettu myös turvallisuuden tunnetta. Tilan tuntu, väljyys ja terveellisyys ovat painottuneet asuinpaikan valinnan kriteereinä erityisesti korona-aikana.
Jos työpaikalle ei tarvitse ajaa päivittäin, asuntoja ollaan valmiita hakemaan myös kauempaa. Liikkumisen ratkaisut painavat vaakakupissa.
– Kehyskuntien suosio tulee varmasti koronapandemian jälkeenkin olemaan hyvä. Olennaista on monipuolisuus: kaikki eivät ole pientaloista haaveilevia, vaan myös kerrostaloasumiselle on kysyntää, Aro muistuttaa.
Asuntomarkkinoilla nouseekin esille urbaanin keskustan ja liikenneyhteyksien korostuminen sekä kuntataajamiin keskittyneiden palveluiden kehittyminen.
Työpaikat ja suuri osa palveluista ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Nuoret muuttavat työn ja opintojen perässä pääkaupunkiseudulle ja vanhemmalla aikuisväestöllä suunta on kehyskuntiin. Kehyskunta on kiinteä toiminnallinen ja rakenteellinen osa omaa kaupunkiseutuaan, ja olennaista on väestön muuttoliikkeen tapahtuminen molempiin suuntiin. Aron mukaan alueen yhteiset työ- asunto-, palvelu- ja asiointimarkkinat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, ja liikettä tapahtuu niin kuntien sisällä kuin kuntien välilläkin. Hyvällä kehyskunnalla on vahva intressi koko kaupunkiseudun kehittämiseen.
Nurmijärvi on ollut koronapandemian aikana muuttovoittoinen. Tammi–kesäkuun 2021 ennakkotietojen perusteella Nurmijärven luonnollinen väestönlisäys on 84 henkeä ja kuntien välinen nettomuutto 266 henkeä. Nettomaahanmuutto on 57 henkeä. Nurmijärveläinen väestö kasvoi yhteensä 407 henkilön verran.
Uusia asukkaita, yrittäjiä ja matkailijoita haluavat kaikki, ja vetovoimatekijät ovat hyvin samankaltaisia kaikissa kunnissa.
– Työmahdollisuudet, asumisen ja elinympäristön laatu, sujuva liikkuminen sekä palvelutarjonta, Aro listaa vetovoimatekijöitä.
Myös kunnan mainekuva ja imago vaikuttavat. Se millainen ajatus tai tunne kunnasta herää.
– Se onkin sitten hieman hankalampi asia. Positiiviset asiat vahvistavat toisiaan ja negaatiot toimivat samalla tavoin. Negatiivisen kuvan muuttaminen on työlästä, Aro tietää.
Tyytyväiset asukkaat ja alueen yrittäjät rummuttavat hyvää ja houkuttelevaa viestiä eteenpäin.