Kunnanjohtaja Outi Mäkelä koronakustannuksista: ”Hallituksen tulisi hoitaa se, minkä on luvannutkin”

Outi Mäkelän mielestä tilanne, jossa kunnille luvataan ensin täysi koronatuki ja sitten väläytetään perääntymistä, on epäreilu ja kestämätön. arkistokuva/ Riitta Ketola

Ida Suominen

Hallitus antoi viime vuoden budjettiriihessä lupauksen siitä, että kunnille ja kuntayhtymille korvataan täysimääräisinä kaikki välittömät sosiaali- ja terveyspalveluiden koronakustannukset, kuten testaus ja tartuntaketjujen jäljittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan lausuntokierroksella asetus, jonka toteutuessa korvauksia laskettaisiin 40–65 prosenttiin. Yle uutisoi tiistaina, että kuntaministeri Sirpa Paatero on luvannut, että hallitus aikoo pitää yhä kiinni korvausten maksamisesta täysimääräisenä.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan tilanne, jossa kunnille luvataan ensin täysi tuki ja sitten väläytetään perääntymistä, on epäreilu ja kestämätön.

– Kun talousarviota on viime vuonna tehty, kunnat ovat pyrkineet varautumaan koronatilanteeseen. Hallituksen antama korvauslupaus on vaikuttanut siihen, miten kunnat ovat talouttaan tasapainottaneet. Tämä on ollut valtakunnallinen kriisi, joka ei johdu kunnasta, ja sikäli olisi oikeudenmukaista, että valtio hoitaisi sen minkä on luvannutkin. Kunnilla on valtiota huomattavasti heikommat edellytykset vastaanottaa koronan kaltaisia häiriöitä taloudellisesti. On ikävää, jos koronan hoito vaikuttaisi muiden palveluiden, kuten perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resursointiin edes väliaikaisesti.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän koronakustannusten arvio tälle vuodelle on kaikkiaan 25 miljoonaa euroa. Nurmijärven osuus siitä on väestöön suhteutettuna viisi ja puoli miljoonaa. Mikäli asetus toteutuu, nousisivat kunnan lisäkustannukset siis noin 2,75 miljoonaan euroon.

– Kunnassa on koko ajan palvelutuotantoon liittyviä haasteita ja investointipaineita. Nurmijärvi on korkealla tehokkuusvertailuissa, joissa katsotaan palveluiden järjestämistä. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa, että meillä ei ole juuri ylimääräistä, josta lähteä karsimaan, Mäkelä kertoo.

Valtaosa koronan aiheuttamista lisäkuluista sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyy näytteenoton ja jäljittämisen lisäksi rokotteiden jakamisesta ja hoidon tarjoamisesta. Mäkelä huomauttaa, että vaikka nämä korvattaisiinkin, on pandemialla ollut kunnassa myös välillisiä vaikutuksia, jotka eivät olisi korvausten piirissä. Esimerkiksi työttömyyden hoitoon käytettävät kustannukset nousivat viime vuonna. Niitä kompensoitiin valtionosuuksissa. Työllisyysaste ei ole palautunut vielä entiselleen.

– Voidaan ajatella, että poikkeusolot ovat tuoneet jonkin verran säästöä palvelutuotantoon, kun kaikkea ei ole tehty niin laajalti kuin normaalisti. Kääntöpuolella meidän on kuitenkin pitänyt käyttää enemmän resursseja esimerkiksi kouluissa, joissa ryhmiä on jouduttu jakamaan ja pienentämään. Myös päivähoitopaikkoja on ollut enemmän auki. Ne ovat olleet suuria kulueriä, Mäkelä kertoo.

Koronakorvausten määrän mahdollista vähentämistä on asetusluonnoksessa perusteltu kunnille jo maksetuilla valtionosuuserillä sekä kunnan omalla henkilökunnalla tehdyllä työllä. Mäkelän mielestä perustelut eivät ole pätevät.

– Aiemmin tulleet avustukset perustuivat aivan eri asioihin. Esimerkiksi yhteisöveron jako-osuuden nostolla korvattiin verotulojen menetystä eikä suoria koronakustannuksia, Mäkelä huomauttaa.

Keusotessa on jouduttu palkkaamaan lisää työvoimaa muun muassa tartuntaketjujen jäljitykseen sekä näytteenottoon.

– Ainakaan meillä ei pidä paikkaansa se väite, että kompensaatio koskisi vain työssä olevien henkilöiden kustannuksia, vaan nämä ovat selvästi olleet lisäkuluja.

Koronakustannukset

Summat merkittäviä

Jos valtionavustukset laskevat luvatusta, niin summat ovat merkittäviä ja niiden saamatta jääminen vaarantaa kuntien peruspalvelujen toteuttamista.

KUUMA-seudun kuntajohtajat edellyttävät, että hallitus korvaa lupauksensa mukaisesti pitkittyneen kriisin hoidosta aiheutuneet kulut täysimääräisesti ja todellisiin kustannuksiin perustuen.

Kuntajohtajat vaativat, että vähintään on muutettava harkinnanvaraisen avustuksen myöntämisen edellytyksiä siten, että sillä korvataan todelliset pandemiasta aiheutuneet kustannukset kaikilta osin.

KUUMA-kuntia ovat Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut