Kunnanvaltuuston juuri alkanutta nelivuotiskautta miettiessään valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen aloittaa haasteista.
– Kunnan talous on muilta osin mallillaan, mutta investointitaso on ollut ja tulee olemaan vielä pitkään korkealla ja lainamäärä kasvaa nopeasti. Jos näin jatketaan uhkaa nykyinen runsaan 200 miljoonan lainasumma tulevan kymmenen vuoden aikana jopa kaksinkertaistua, katsoo Toivonen.
Kunnan talouden parantamiseksi ja lainamäärän kasvun hillitsemiseksi on Toivosen mukaan tehty viime vuosina päättäväisesti töitä.
– Nuukaohjelmaan esitetyistä säästöistä ja menojen karsinnoista päätettiin kuitenkin jättää iso osa pois, hän sanoo.
Toivonen uskookin, ettei Nurmijärvi selviä taloudellisista haasteista vain säästämällä, höyläämällä tai veroja korottamalla. Hänen mielestään Nurmijärvellä tulee helpottaa ja joustavoittaa yritysten ja uusien asukkaiden tänne tulemista, jotta saadaan hyvää pöhinää aikaiseksi. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa Kirkonkylän Ilvesvuoreen tulevan Keskon logistiikkakeskuksen.
– Se tuo tänne lisää asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Näin toivoisi kunnan kehityksen jatkuvan.
"Kaupungistuminen ei ole kiveen hakattu asia."
Kallepekka Toivonen
Toivosen usko Nurmijärven tulevaisuuteen ei horju. Hän pitää kunnan sijaintia loistavana ja nostaa vahvuudeksi ja brändiksi sen, että kyseessä on Suomen suurin, kuitenkin ihmisenkokoinen maalaiskunta, jossa on tilaa asua ja elää.
– Pääkaupunkiseudun työpaikat ovat tavoitettavissa kivenheiton päässä ja koko maailma avautuu läheiseltä Helsinki-Vantaan lentokentältä.
Toivonen ei pidä kaupungistumista kiveen hakattuna asiana, sillä ihmisten asuinpaikan valintaan vaikuttavat milloin mitäkin trendit. Nyt vahvassa nousussa on hakeutuminen väljempiin, rauhallisempiin ja luonnonläheisiin asuinoloihin.
– Viitisen vuotta sitten Nurmijärven kasvu oli lähellä nollaa, josta se lähti reippaaseen kasvuun. Tällä hetkellä Nurmijärvi kuuluu nopeiten kasvavien maalaiskuntien joukkoon.
Kylien rakentamisen säätelyn purkaminen on Kallepekka Toivoselle tärkeä asia.
– Meidän kylien rakentaminen on ollut tiukkaan säänneltyä vuosikymmeniä. Kylien rakentamiseen suhtaudutaan Nurmijärvellä siten, että lähtökohtaisesti maanomistaja ei saa rakentaa maalleen muuten kuin täyttämällä paitsi poikkeuslupaan vaadittavat erityisvaatimukset myös lakiin kuulumattomat lisävaatimukset.
– Kuitenkin maanomistajan oikeus rakentaa omalle maalleen on yksi perusoikeuksistamme ja se tulisi evätä vain, jos siihen on erityinen syy, hän jatkaa.
Laiva onkin Toivosen mukaan kääntymässä, ja hän on ollut vaikuttamassa suunnan muuttumiseen. Toivonen teki vuonna 2017 valtuustoaloitteen haja-asutusalueen maankäyttöpolitiikan uudistamiseksi. Kunnanhallitus vastasi aloitteeseen asettamalla kaavoituksen kehittämistyöryhmän vuonna 2019. Toivonen oli mukana työryhmässä keskustan toisena edustajana. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa kunnanhallitukselle keväällä, ja se sisältää Toivosen mukaan perusratkaisut tilanteen muuttamiseksi.
– Nämä hyvät peruslinjausten uudistukset tulee saada käytäntöön ja siinä riittää vielä kiitettävästi työsarkaa. Rakentamista tulee helpoittaa ja joustavoittaa, jotta kyliin saadaan ihmisiä ja kylien elinvoimaisuuden takaavat kyläkoulut pidettyä hengissä.
Toivonen on pyrkinyt pitkään edistämään lempiaihettaan puurakentamista, mutta se ei ole Toivosen mukaan luottamushenkilöiden vahvasta yksituumaisuudesta huolimatta ottanut kunnanvirkamiesten keskuudessa tulta.
– Nurmijärven vetovoimaisuudelle ja brändillemme olisi erinomainen vahvuus, jos me ryhtyisimme määrätietoisesti edistämään puurakentamista. Paitsi että puu on hiilineutraali tapa rakentaa, sitä voidaan käyttää perustuksista aina pintamateriaaleihin asti. Se on nopea tapa rakentaa, eikä se enää välttämättä ole kalliimpaa. Asumisviihtyisyydeltään ja houkuttelevuudeltaan puurakentaminen on aivan omaa luokkaansa.
Myös Nurmijärven matkailua tulisi Toivosen mukaan kehittää. Esimerkiksi Myllykosken alue tai tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi ovat hänen mielestään jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi.
– Valtuuston puheenjohtajan rooli on kovin erilainen kuin esimerkiksi valtuustoryhmän puheenjohtajan rooli. Valtuuston puheenjohtajan työ on diplomaatin hommaa, esimerkiksi yhteistyötä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnan johdon ja muiden, etenkin KUUMA-kuntien kanssa. johtavien virkamiesten kanssa.
Kuntapolitiikassa Toivosta viehättää perusajatus siitä, että siellä ollaan kuntalaisten edusmiehenä. Toisin on valtakunnantason politiikassa, joka on tänä päivänä vahvasti brändi- ja mielikuvapolitiikkaa.
– Kuntapolitiikka on ihmisen kokoista ja inhimillistä, kunnallisdemokratian mukaan toimivaa. Se, että siellä tehtäisiin lehmänkauppoja tai lyötäisiin puukolla selkään, ei pidä paikkaansa, Toivonen sanoo.
– Onhan tämä tosin mennyt ikävään suuntaan. Somessa voidaan laukoa millaisia mielipiteitä hyvänsä, ja se huolestuttaa minua. Ihmiset kuuntelevat koko ajan huonommin omista näkemyksistään poikkeavia näkemyksiä. Ollaan kukin omassa kuplassamme ja siellä halutaan myös pysyä. Perustelu ja asiallinen keskustelu ovat vähentyneet, hän pohtii.
Kallepekka Toivonen toivoo kaikille ihmisille positiivisuutta ja asioiden hoitoon ja elämään.
– Me elämme yhdessä monella tavalla maailman parhaista maista. Olisikin hyvä istua silloin tällöin miettimään mitä minulla on, miten minun asiani ovat ja miten asiat ovat jossakin muualla.
Vallan kahvassa -juttusarjassa haastatelussa on nurmijärveläisiä vallankäytäjiä.