Aluevaalien ehdokashankinta alkanut Nurmijärvellä – "Lista alkaa olla täynnä"

Vaalit: Aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua koko Keski-Uudeltamaalta.

Soteuudistuksen seurauksena Keski-Uudellemaalle muodostetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Vesa Vuorela
Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Puolueiden paikallisosastot ovat käynnistäneet aluevaalien ehdokashankinnan.

Kaikkien aikojen ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Ehdokashankinnalle on aikaa 14. joulukuuta 2021 asti.

Aluevaaleissa valitaan 69 valtuutettua Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Hyvinvointialue muodostuu Nurmijärven, Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista – aivan kuten tämänhetkinen Keusotekin.

–Ensimmäiset ehdokkaat on valittu Uudenmaan Kokoomuksen piirihallituksen kokouksessa. Nurmijärveläisiä oli mukana ensimmäisessä nimityskierroksessa neljä, mutta jatkoa seuraa tulevissa nimityskierroksissa, Uudenmaan Kokoomuksen piirihallituksen nurmijärveläisjäsen Leena Zittling kertoo.

– Olemme aloittaneet ehdokashankinnan. Ilmoittautuneita on yhden käden sormilla luettava määrä, mutta ehdokashankinta on vasta käynnistymässä kunnolla, ainakin ehdokashankinnan alku näyttää lupaavalta, Nurmijärven Keskustan puheenjohtaja Juuso Jaakola-Siimes kertoo.

Perussuomalaisten osalta ehdokashankinta on jo hyvällä mallilla.

– Se aloitettiin jo heinäkuussa. Tällä hetkellä meillä Nurmijärvellä lista alkaa olla täynnä, Nurmijärven Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Jouni Maijala kertoo.

SDP:ssä ehdokashankintaa tehdään Keski-Uudenmaan kuuden kunnan SDP-kunnallisjärjestöjen yhteistyönä.

–  Yhteisen kampanjoinnin tavoitteita ja toimintaa valmistellaan työryhmissä. Vaaalipäälliköt nimetään syyskuun aikana. Ilmoittautuneiden tämän hetkinen kokonaismäärä ei vielä tiedossa, SDP:n Nurmijärven valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka Rousu kertoo.

Puolueet tavoittelevat aluevaaleihin täysiä ehdokaslistoja eli 86 ehdokasta koko Keski-Uudeltamaalta.

Kokoomus ja perussuomalaiset mainitsevat erikseen, että ehdokkaista noin 20 on laskettu tulevan Nurmijärveltä.

Puolueet kertovat hakevansa riveihinsä monipuolisesti erilaisia ehdokkaita.

– Lähdemme liikkeelle ennen kaikkea ajatuksella ”asiantuntijuutta aluevaaleihin”. Meillä tulee olemaan paitsi itse soteasioiden asiantuntijoita, mutta myös asiantuntijoita talouden, johtamisen, it-asioiden ja koulutuksen saroilta. Käynnistettäessä uutta hallintorakennetta strategisen johtamisen taidot nousevat esille, kokoomuksen Zittling kertoo.

–  Haemme laajasti osaajia ehdokkaiksemme, esimerkiksi sotealan osaajia, johtamisen- ja muutosjohtamisen osaajia sekä tietysti palveluiden käyttäjiä, keskustan Jaakola-Siimes kertoo.

Myös perussuomalaiset tavoittelee monipuolista kattausta nurmijärveläisiä niin terveydenhuoltoalan ammattilaisia kuin terveyspalveluiden käyttäjiä sekä kuntayhtymän toiminnassa jo mukana olleita luottamushenkilöitä.

– Pyrimme myös varmistamaan, ettei henkilöillä olisi jääviysongelmia hyvinvointialueen päätöksenteossa, perussuomalaisten Maijala painottaa.

– Jokaisesta Keski-Uudenmaan kunnasta ehdokkaita, joilla on vahvaa kokemusta ja osaamista sote-alan ja pelastusalan asiantuntijana ja/tai päätöksentekijänä tai esimerkiksi kunnallisissa /alueellisissa luottamustoimissa, SDP:n Rousu puolestaan mainitsee.

Aluevaaleissa koko hyvinvointialue on samaa vaalipiiriä. Se tarkoittaa sitä, että nurmijärveläiset voivat äänestää vaikkapa hyvinkääläistä ehdokasta ja toisinpäin. Etukäteen ei ole varmuutta siitä, kuinka monta nurmijärveläistä aluevaltuustoon nousee. Tilanne ei kuitenkaan puolueita huoleta.

– Kokoomus tulee saamaan uuteen aluevaltuustoon normaalikannatuksella noin 18 aluevaltuutettua ja olemaan uuden aluevaltuuston selkeästi suurin poliittinen ryhmä. Kokoomuksen valtuutetuista nurmijärvelaisiä on todennäköisesti jopa 5–6. Näemme siis nurmijärveläisten ehdokkaiden läpipääsymahdollisuudet erittäin hyvinä. Valtuustopaikkojen lisäksi uskomme saavamme nurmijärveläisiä avainpaikoille myös tulevaan aluehallitukseen ja hyvinvointialueen lautakuntiin, Zittling kertoo.

Myös Jaakola-Siimes uskoo nurmijärveläisehdokkaiden hyviin läpimenomahdollisuuksiin.

– Kannustamme kuitenkin nurmijärveläisiä käyttämään äänioikeuttaan aktiivisesti. Korkealla äänestysprosentilla Nurmijärvellä on varmasti vaikutusta myös siihen, miten paljon nurmijärveläisiä valitaan valtuustoon, hän sanoo.

Perussuomalaisten Maijala uskoo, että kattava ehdokasasettelu ja täysi ehdokaslista ovat paras varmistus läpimenoon.

– Pitää kampanjoida niin, että kuuden kunnan ehdokkaista läpipäässeistä muodostuu hyvä aluevaltuusto. Vaikka aluepäättäjät eivät ole kuntiensa edustajia, tarvitaan koko alueen asukkaiden edustusta. Tarvitaan tehokasta vaalityötä. Yhteistyöstä muiden kunnan poliittisten ryhmien kanssa ei liene tässä haittaakaan, Rousu puolestaan toteaa.

Puolueaktiivit uskovat myös, että nurmijärveläisehdokkaat voivat kerätä ääniä myös naapurikunnista.

On ehdokkaita, jotka omaavat käytännön kokemusta joko ylikunnallisista luottamustehtävistä tai esimerkiksi järjestötehtävistä tai ovat olleet alueellisissa ja valtakunnallisissa työtehtävissä, joissa ovat rakentaneet vahvoja verkostoja juuri tälle alueelle, Zittling toteaa.

– Keskustalla oli jo viime eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka saivat ääniä yli kuntarajojen, joten varmasti näin tapahtuu myös näissä vaaleissa, Jaakola-Siimes sanoo.

– Uskomme vahvasti saavamme ääniä yli kuntarajojen, Maijala puolestaan sanoo.

Myös SDP:n Rousu pitää tätä realistisena.

Etukäteen julkisessa keskustelussa on pohdittu sitä, kuinka alhaiseksi aluevaalien äänestysprosentti jää.

Puolueissa toivotaan, että äänestysaktiivisuus nousisi kuntavaalien tasolle. Kuntavaaleissa äänensä antoi 54,3 prosenttia Nurmijärven äänioikeutetuista.

– Luotamme tulevan vaalityön takaavan sen, että aluevaalien äänestysaktiivisuus nousee kuntavaalien tasolle, Maijala sanoo.

Zittling puoletsaan muistuttaa, että vuoteen 2035 mennessä Suomessa käydään vaaleja joka vuosi lukuun ottamatta vuosia 2026, 2028 ja 2032.

– Joten voisi sanoa, että kansalaiset todella pääsevät demokratian ytimeen olemalla mahdollisimman aktiivisia ja osallistumalla äänestämällä, sillä vain siten voi vaikuttaa. Jos pääsemme äänestysaktiivisuudessa kuntavaalien tasolle, on syytä olla tyytyväinen.

Jaakola-Siimeksen mukaan äänestysaktiivisuutta on vaikea ennustaa.

– Asia on tosin Keusoten vuoksi alueella jo tutumpi ja saattaa vilkastuttaa äänestämistä.

Rousu puolestaan epäilee, että äänestysaktiivisuus on heikompi kuin muissa vaaleissa, mikä ei ole demokratian kannalta hyvä.

– Tietoa äänestäjille ja näkyvyyttä mediassa ja verkostoissa siis tarvitaan, hän sanoo.

Tästä on kyse

Valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä Keski-Uudellemaalle muodostetaan nykyisen Keusoten tilalle Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Sen muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista.

Hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuustokauden pituus on neljä vuotta.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 69 jäsentä.

Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022.

Äänestäminen tapahtuu kunnissa tutuissa äänestyspaikoissa. Valtuusto aloittaa työnsä 1.3.2022.

Ehdokashakemukset aluevaaleihin on jätettävä 14. joulukuuta kello 16 mennessä.

Aluevaaleissa koko hyvinvointialue on samaa vaalipiiriä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut