Kun ilmat viilenevät, puunpoltto yleistyy. Samalla puunpolton päästöt kasvavat. Yleinen virhe on polttaa märkiä ja liian suuria klapeja.
Noin puolet Suomessa syntyvistä pienhiukkasista on peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Puunpoltosta syntyy erityisesti pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveydelle. Ne vähentävät myös asuinympäristön viihtyisyyttä.
Päästöjä syntyy erityisesti silloin, kun tulisija on huonossa kunnossa tai lämmittäjä ei käytä tulisijaa oikeaoppisesti.
– Yleisimmät virheet puunpoltossa ovat märkien ja liian suurien klapien poltto sekä tulipesän liiallinen täyttö. Kun näihin asioihin kiinnittää huomiota, puunpolton päästöt vähenevät huomattavasti, opastaa tiedotteessa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.
Hän muistuttaa, että kaikki palava ei sovi poltettavaksi takassa tai saunan pesässä. Maitotölkkien, muovipakkausten ja roskien poltto vahingoittaa tulisijaa. Ne myös tuottavat erityisen paljon savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Tölkit, pahvi ja paperi kuuluvat kierrätykseen eikä poltettaviksi. Poltettavaksi eivät kelpaa myöskään maalattu, kyllästetty tai muita haitallisia aineita sisältävä puu tai lastulevy.
– Myös tulisijatyyppi ja ikä vaikuttavat päästöihin. Pääsääntöisesti uudemmat tulisijat ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat, Väkevä sanoo.
Hän vielä vinkkaa, että kannattaa tarkistaa oman tulisijan käyttöohjeesta, miten tulisijaa käytetään oikein.
Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti HSY:n sivuilta. HSY:n mittausten mukaan puunpolton päästöt heikentävät usein ilmanlaatua tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla lämmityskauden aikana.