Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suosituksensa lasten koronavirustestaamisesta.
Myös altistumisten määrittely muuttuu kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa. Aiemmin kouluissa on varovaisuusperiaatteen perusteella asetettu kokonaisia luokkia tai ryhmiä karanteeniin altistumistilanteissa.
Suosituksen mukaan alle 12-vuotiaita lapsia ei enää testata yhtä herkästi kuin aikaisemmin. Uusi suositus perustuu kansalliseen testausstrategiaan.
THL suosittelee, että alle 12-vuotias viedään koronavirustestiin kolmessa tilanteessa.
Hänet testataan, jos lapsella on oireita ja hänen tiedetään altistuneen laboratoriossa varmistetulle koronatapaukselle edeltävän kahden viikon aikana.
Jos lapsella on oireita, ja perheessä on rokottamattomia 16 vuotta täyttäneitä tai henkilöitä, joiden immuunisuoja koronaa vastaan on puutteellinen, hänet viedään testiin. Suositus on lisäksi, että lapsi testataan, jos lasta hoitava lääkäri arvioi testin tarpeelliseksi.
Rokottamattomien ja oireisten yli 12-vuotiaiden on syytä hakeutua testiin aina, jos heillä on koronavirusinfektioon sopivia oireita.
THL suosittelee, että lapsi ei mene kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänelle tulee virusinfektioon sopivia oireita.
– Lieviä oireita voi hyvin jäädä seuraamaan kotioloihin ilman testaamista. Oireet ovat lieviä, kun lapsi on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin esimerkiksi nuhaa, kuumetta tai yskää. Perheen ulkopuolisia kontakteja tulisi kuitenkin välttää, kunnes oireet ovat selvästi helpottaneet, neuvoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi.
Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen tai kouluun, kun hän on selvästi paranemassa, vaikka oireet eivät olisikaan vielä kokonaan väistyneet.
Tuoreessa infektiossa on aina syytä jäädä kotiin.
– Kun oireet selvästi vähenevät ja lapsi on virkeä, voi hän palata kouluun tai päiväkotiin. Kuten muissakin virusinfektioissa, myös koronassa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, eikä jälkioireena jatkuva pieni nuha tai yskä muuta asiaa, Sarvikivi kertoo.
Altistumisten määrittely muuttuu, koska tartuntariski kouluissa on osoittautunut pieneksi.
– Esimerkiksi viime lukuvuonna yli 95 000 varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksissa altistuneesta vain 1,9 prosenttia sai tartunnan, kertoo Sarvikivi.
Enää varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa samassa luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa oleskelua ei katsota koko ryhmän osalta automaattisesti altistukseksi.
Näissä tilanteissa selvitetään varsinaisesti altistuneet. Heitä ovat ne, joiden kanssa koronavirustartunnan saanut on tosiasiallisesti ollut lähikontaktissa.
Muita samassa tilassa oleskelleita ei ole esimerkiksi istumajärjestyksen vuoksi yleensä tarpeen katsoa altistuneiksi. Heille voidaan yleisesti tiedottaa mahdollisesta pienen tartuntariskin altistumistilanteesta ja kehottaa hakeutumaan testiin omaehtoisesti, jos oireita ilmenee.
Lue myös: "Pandemia nyt puolustuskannalla" – Näin koronaa testataan ja jäljitetään tästä hetkestä lähtien