Keusote: Yhä useampi hoitaja työskentelee henkilöstövuokrausfirman kautta, vaikka menettää siten monia etuja. Toisaalta hoitajapula on nostanut keikkalaisten palkat vakituisia paremmiksi.
Sama työ, parempi palkka, mahdollisuus valita itse työvuorot. Keusoten hoitajista yhä useampi tekee työnsä henkilöstövuokrausfirman kautta, ja edellisten yksityiskohtien valossa valinta ei vaikuta kovinkaan yllättävältä. Keusoten kannalta tilanne ei kuitenkaan ole ihanteellinen.
– Kyllä keikkatyöläinen on selvä kustannus verrattuna omaan työntekijään, Keusoten henkilöstöjohtaja Monica Hostio kertoo.
Sitä, kuinka suuren osan vuoroista keikkalaiset tekevät, Hostio ei osaa tarkalleen sanoa. Ilmiön suuruudesta kertoo kuitenkin jotain se, että Keusote perusti oman yksikön lyhytaikaisten sijaisten välittämiseen toukokuussa 2021.
– Totta kai toivoisin, että ihmiset haluaisivat tulla vakituisiin työsuhteisiin. Kysymys on myös hoitajien omasta jaksamisesta: keikkatyöläisenä saattaa olla joka päivä eri paikassa töissä, eikä silloin tule välttämättä samaa kokemusta työyhteisöön kuulumisesta, Hostio pohtii.
Tanja Kitinoja on tehnyt Keusotelle hoitajan töitä niin vakituisena kuin keikkalaisenakin.
Ristiriitaisesti juuri työyhteisö on yksi syy, jonka Kitinoja arvelee monelle kannustimeksi siirtyä vakituisesta keikkalaiseksi.
Keusoten lähihoitajien palkkataso on parempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla.
Keusoten henkilöstöpäällikkö Monica Hostio
– Toki rahallakin on väliä, mutta tunnelma töissä on ollut merkittävä syy useamman työkaverini lähtöön, Kitinoja kertoo.
Alun perin Kitinoja siirtyi keikkalaiseksi jäätyään perhevapaalle.
– Saa nähdä, palaanko vakituiseksi kun perhevapaat loppuvat. Olen huomannut, etten ole lainkaan samalla tavalla väsynyt kuin aikaisemmin, vaikka olen tehnyt suurin piirtein saman verran töitä, Kitinoja sanoo.
– Merkittävää tässä on tietenkin se, että kun saa päättää työaikansa itse, on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen huomattavasti helpompaa, Kitinojaa kertoo.
– Vakituisena kolmivuorotyön tekijänä sitä saa aina kolmen viikon työvuorolistan, eikä siihen ole sanomista. Jokaiselle on selvää, että jos äiti sanoo jouluaattona, että minä lähden nyt iltavuoroon, niin kyllähän se lapsia harmittaa, Kitinoja jatkaa.
Keikkatöihin siirtyminen on tarkoittanut myös joistain asioista luopumista.
– Eihän keikkatyöläisellä ole samaa turvaverkkoa esimerkiksi sairastumisen varalta, mutta se nyt vain on riski, jonka olen ollut valmis ottamaan, Kitinoja sanoo.
– Lisäksi keikkafirman kautta keikkaileva saa kymmenisen prosenttia lomarahaa joka palkan yhteydessä, kun palkallisia lomapäiviä ei kerry, mikä selittää ainakin osan keikkalaisen korkeammasta palkasta, Kitinoja pohtii.
Hoitajapulaa muutos ei ole kuitenkaan ratkaissut.
– Väestön ikääntymisen ja koronan vuoksi koko Suomen sote-henkilöstön saatavuus on tällä hetkellä todella tiukka, ja monet henkilöstövuokrausfirmatkin myyvät ei-oota, Hostio kertoo.
– Lisäksi asiakasmäärä kasvaa koko ajan. Palvelutarve on kasvanut Keusoten alueella 15–20 % viimeisen kolmen vuoden aikana, Hostio jatkaa huolestuneena.
Sekä Hostion että Kitinojan mukaan hoitajapulassa on tiivistettynä kysymys siitä, että hoitajan työ on raskasta ja palkka huono. Lomarahojen puute selittää keikkatyöläisen korkeampaa palkkaa vain osittain.
– Kyllä se suurempi palkka liittyy myös yksinkertaisesti siihen, että saataisiin riittävästi henkilöstöä ja työt tehtyä, Hostio myöntää.
– Meillä on kyllä tavoitteena kilpailukykyiset palkat, ja esimerkiksi lähihoitajien palkkataso on parempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla, Hostio kertoo.
– Samaan aikaan esimerkiksi sairaanhoitajien palkka on kuitenkin kuopassa. Ensi vuoden tavoitteena on tosin pienentää näitä palkkaeroja hallituksen myöntämällä 1,5 miljoonan lisärahoituksella, Hostio sanoo.
Aika näyttää, tuoko palkankorotus hoitajia takaisin vakituisiin työsuhteisiin.
– Veronmaksajan kannaltahan se olisi paljon parempi vaihtoehto, Hostio sanoo.
– Tällä hetkellähän osa verorahoista vuotaa väistämättä yksityisille henkilöstövuokrausyrityksille, Hostio muistuttaa.