Hiihtäjälegenda: SB-Pron liiganaisten fysiikkavalmentajana toimivaa Jari Isometsää riepoteltiin yli 10 vuotta doping-kohun tiimoilta. ”Toimittajat kirjoittavat otsikoita ja ihmiset lukevat. Minä elän.”
Julkisuus on raskasta niille, jotka välittävät kauheasti siitä, mitä heistä mietitään. Minulle on ihan sama, mitä minusta ajatellaan. Sen tämä maailma ja mediassa oleminen on opettanut. Näin sanoo Jari Isometsä, yksi lähihistorian menestyneimmistä hiihtäjistä Suomessa.
Isometsä on asunut Vihdissä parikymmentä vuotta. Sama aika on kulunut siitä, kun yksi Suomen urheiluhistorian isoimmista ja pitkäkestoisimmista kohuista nostatti ensimmäiset otsikkonsa. Lahden odotetut MM-kisat muuttuivat skandaaliksi, kun vantaalaiselta huoltoasemalta löytyi dopingaineita sisältänyt salkku.
Hemohes-kohua kesti rapiat kymmenen vuotta. Sen aikaa asiasta luukutettiin otsikoita.
— Ehdottomasti se oli pahinta urani aikana. Nytkin, kun siitä oli talvella 20 vuotta aikaa, niin minullehan soitettiin joka ikisestä lehdestä, että he haluaisivat tehdä muistelujutun, mies päivittelee.
Kun kohut aikanaan olivat pahimmillaan, seurasi huippuhiihtäjä hyvin vähän mediaa.
Elämä on opettanut Isometsää, tehnyt kyyniseksikin. Hän lukee mediaa nykyisin ihan eri tavalla.
Joku voi pilata kahden kohuotsikkopäivän takia koko vuotensa.
— Aika usein mietin otsikon takaa, että mitenköhän tuo asia oikeasti on.
Isometsä huomauttaa, että jos itse ei anna lausuntoja, niin joku toinen antaa. Vaikka miten väärän uutisen näkisi itsestään, niin korjaamaan ei kannata lähteä. Antaa vain olla.
— Tietyillä medioilla on tarkoituksenhakuista kirjoittaa uutinen niin, että tulee kommentoitavaa. Sitten siitä asiasta onkin kirjoitettu jo viikko.
Mies mainitsee, ettei ole ostanut iltalehtiä kahteenkymmeneen vuoteen. Eikä osta.
Isometsä pohtii ihmisten yleisesti ottavan liian raskaasti sen, mitä heistä ajatellaan.
— Joku voi pilata kahden kohuotsikkopäivän takia koko vuotensa. Miettivät, mitä muut ajattelevat. Paskat, ne mitään edes muista siitä jutusta. Heillä on omiakin murheita.
— Merkityksellinen asia on elää omaa elämäänsä niiden läheisten kanssa, joiden kanssa päivittäin on. Ei sillä ole minulle mitään merkitystä, mitä joku Kari Helsingistä miettii.
Jari Isometsältä ilmestyy lokakuun alussa elämänkerta. Kirja oli miehen mukaan yllättävän isotöinen projekti: se sisälsi haastatteluja, mutta myös valtavasti tarkastamistyötä ja esimerkiksi kuvituksen miettimistä.
— Ja sitten kun kirja julkaistaan, niin ensimmäiset kolme päivää revitään kohuotsikoita, Isometsä hymähtää.
Hän pohtii skandaaleja tulevan nykyisin harva se päivä. Ne samalla pinnallistuvat, ja hyvä niin. Hän silti kysyy, miksi ihmeessä kaiken pitää aina olla sensaatiota? Miksi pitää tietää kaikki?
— En minä ole koskaan elänyt otsikoita varten. Toimittajat kirjoittavat otsikoita ja ihmiset lukevat. Minä elän.