Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Frisbeegolfin suosio kasvaa vauhdilla myös Nurmijärvellä – "Varsinkin kesällä Herusten radalla oli ihan täyttä melkein joka päivä"

Urheilu: Frisbeegolfin suosio on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti.

Ruuhkaa on usein esimerkiksi Herusten 18-reikäisellä frisbeegolfradalla, mikäli on uskominen Aaro Huttuseen ja Joni Hiisvirtaan:

– Herusten rata on todella suosittu. Varsinkin kesällä oli ihan täyttä melkein joka päivä.

– Nurmijärven muutkin radat alkavat olla täyteen ammuttuja. Laji on tällä hetkellä yksi kunnan suurimmista liikuttajista, väittää nurmijärveläisen frisbeegolfseuran KKb Batsin puheenjohtaja, kaikki Nurmijärven frisbeegolfradat suunnitellut rajamäkeläinen Jari Väyrynen.

Esimerkiksi Herusten radan viikkokisat keräävät väylille jatkuvasti lähes sata pelaajaa. Radan pysäköintialue onkin käynyt auttamatta liian pieneksi.

Toiset pelaavat huvikseen, toiset totisemmin. Aaro Huttunen ja Joni Hiisvirta kuuluvat jälkimmäiseen kastiin. Heruslaiskaksikko saavutti tänä syksynä SM-hopeaa parifrisbeegolfin junioriluokassa. Se oli sekä Huttuselle että Hiisvirralle ensimmäinen SM-mitali. Huttunen jäi SM-yksilökisassa niukasti neljänneksi.

Frisbeegolfin suosiota ei tarvitse kummastella, sillä se on koko perheelle sopiva ulkoilulaji, jossa liikutaan luonnossa yhden täyden kierroksen aikana pari kolme kilometriä, ja esimerkiksi Herusten radalla on melkoisia korkeuseroja. Frisbeegolfissa perusperiaate on sama kuin ”tavallisessa” golfissa: frisbeekiekko yritetään heittää mahdollisimman vähillä heitoilla aloituspaikalta frisbeegolfkoriin, ja täysimittaisella radalla on 18 väylää.

Piakkoin 16 vuotta täyttävä Aaro Huttunen on harrastanut frisbeegolfia viitisen vuotta, 17-vuotias Joni Hiisvirta puolisen vuotta vähemmän. Molemmat ovat KKb Batsin jäseniä, mutta edustavat kisoissa Disc Golf Hyvinkäätä.

Huttusen mielestä frisbeegolfin viehätys perustuu pelivälineeseen.

– Kiekon liitoa voi kontrolloida haluamallaan tavalla, ja erilaisia kiekkoja on tuhansia ja jokaisella eri lentorata. Voit itse valita, miten haluat heittää ja koota bägin omien vahvuuksiesi mukaan.

– Meillä on aina bägissä 20-25 kiekkoa, Hiisvirta jatkaa.

– Kaikkia kiekkoja emme käytä joka kisassa, mutta suurinta osaa kuitenkin.

Hiisvirta arvioi bäginsä maksavaan sisältöineen viitisen sataa euroa.

– Aarolla taitaa olla arvokkaampi, hänellä on spesiaalikiekkoja.

– Mutta ihan hyvän kiekon saa kympilläkin, Huttunen korostaa.

– Eikä kokeilemiseen tarvita kuin yksi kiekko.

Keskittymiskyky on oleellisin avain frisbeegolfissa pärjäämiseen.

– Ja treenata pitää tietysti paljon, Huttunen korostaa.

– Tuurilla tässä lajissa on hyvin vähän tekemistä.

Tavoitteellinen harjoittelu vaatii tuntuman ylläpitämistä talvellakin.

– Hallissa heitetään verkkoihin ja puttaillaan, Huttunen kertoo.

– Mutta läpi viime talven kisasimme junnujen kesken ulkona hangessakin. Teippasimme kiekkoihin lahjanaruja, jotta ne löytyvät helpommin, jos sukeltavat lumeen.

Huttunen ja Hiisvirta kilpailevat sekä yksilöinä että parina ja silloin tällöin muidenkin kanssa kuin toistensa.

– Parikisa on jollain lailla rennompaa touhua, kun toinen voi aina paikata, jos toisella menee huonosti, toteaa Huttunen, joka aloitti tänä syksynä Hyvinkään lukiossa huippu-urheilulinjalla. Toista vuottaan Rajamäen lukiossa opiskeleva Hiisvirta pitää hallussaan Herusten rataennätystä, 43, joka on 15 alle parin eli ihannetuloksen.

– Frisbeegolfissa tulokset ovat yleensäkin paljon enemmän alle parin kuin golfissa, hän valistaa.