Maaseudun Tulevaisuuden (MT) kyselyssä on tiedusteltu, kuinka moni suomalainen kannattaa tai vastustaa koronarokotuksen säätämistä lailla pakolliseksi. Pakollisuutta kannattavia ja sitä vastustavia on kyselyn mukaan lähes yhtä paljon.
Pakollista koronarokotusta kannattaa noin 43 prosenttia ja vastustajia on 41 prosenttia. Vajaat 16 prosenttia ei ota asiaan kantaa.
MT:n jutussa kerrotaan, että eri ikäryhmissä suopeimpia pakolliselle koronapiikille ovat yli 65-vuotiaat miehet. Mitä nuorempia vastaajat ovat, sitä harvemmin he kannattavat rokotuksen pakollisuutta. Esimerkiksi alle 30-vuotiaista naisista ja miehistä noin puolet vastustaa pakollisuutta.
Suurimmat erot kannattajissa ja vastustajissa löytyivät eläkeläisten sekä kotiäitien ja -isien välillä. Eläkeläisistä 61 prosenttia on pakollisuuden kannalla, kun taas kotitöitä tekevistä on samalla kannalla vain 13 prosenttia.
Kyselyn mukaan maaseutumaisissa kunnissa asuvista vähän yli puolet kannattaa pakollisuutta. Pääkaupunkiseudulla samalla kannalla on tätä harvempi. Pakollisuuden kannattajia on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän.
MT:n kyselyssä SDP:tä äänestävistä 56 prosenttia antaa rokotepakolle kyllä-vastauksen. Perussuomalaisissa lähes yhtä moni vastaa ei.
Perusoikeuden ja lääkintäoikeuden asiantuntija, dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta arvioi jutussa rokotevastaisuuden liittyvän vääriin mielikuviin.
Pääkaupunkiseudulla rokotevastaisuuden taustalla on tiedon puute, mikä voi liittyä ulkomaalaistaustaan sekä syrjäytymiseen. Hänen mukaansa esimerkiksi Kauhajoella voidaan olla siinä harhaluulossa, että rokotusta ei tarvita vähäisten tartuntoja takia.
Nieminen huomauttaa MT:lle, että tartuntatautilain mukaan on mahdollista määrätä rokotteen ottaminen kansalaiselle pakolliseksi.