Uusperheissä on paljon hienoutta ja haasteita – "Koko elämän kestävä suhde"

Uusperheet: Uusperheiden viikkoa vietettiin syyskuussa. Terapeutti Taru Meritien mukaan viikko on tärkeä, jotta muistetaan, että on muitakin perhemuotoja kuin ydinperhe.

Järvenpäässä vastaanottoa pitävä uusperheasiantuntija ja terapeutti Taru Meritie on itsekin osa uusperhettä. Asiakkaita hänellä on laajalta alueelta koko Etelä-Suomesta. Hänen mukaansa asiantuntijuutta uusperheiden tukemiseksi on vähän.

Meritie huomasi, ettei liikemaailma enää kiehdo ja hän jäi sapattilomalle pohtimaan, mitä tahtoisi työurallaan vielä tehdä.

– Olen kouluttautunut terapeutiksi, sosionomiksi ja uusperheneuvojaksi ja tutkinut laajasti uusperhedynamiikkaa. Yksi asia johti toiseen ja huomasin ottavani asiakkaita vastaan. Minusta ei ikinä pitänyt tulla yrittäjää, Meritie sanoo.

Hän halusi tehdä jotain, mikä lähtee sydämestä ja tuntee nyt löytäneensä oman polkunsa. Uusperheiden kanssa hän on toiminut kolmisen vuotta.

Uusperheitä on Suomessa useita, mutta Meritien mukaan virallinen luku ei pidä sisällään niitä perheitä, jotka hän itse lukee uusperheiksi.

– Virallinen pitää sisällään vain ne perheet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, joka on kirjoilla asunnossa eikä ole toisen vanhemman biologinen lapsi. Tämä kuitenkin sulkee pois vuoroviikkoina kummankin vanhemman luona asuvat lapset, sillä vain toinen näistä perheistä lasketaan uusperheeksi, Meritie sanoo.

Uusperhe on koko elämän kestävä suhde.

Hän itse laskee uusperheiksi kaikki perheet, joissa lapset ovat vuoroviikkoina tai joka toisen viikonlopun ja, joissa toinen vanhempi ei ole lapselle biologisesti sukua.

– Myös ne perheet ovat uusperheitä, joissa lapset eivät asu enää kotona. Uusperhe on koko elämän kestävä suhde.

Meritien omassa perheessä on yhdeksän lasta, joista hän on biologinen vanhempi kolmelle. Suurin osa lapsista asuu jo omillaan, nuorin on Meritien ja hänen miehensä yhteinen.

– Minulla on henkilökohtainen intressi auttaa ihmisiä. Uusperhe voi onnistua, näen siinä paljon hienoutta, vaikka haasteitakin toki on.

Meritien mukaan uusperhe-elämä voi haastaa vanhemmuuden kaavoja, kun suhde lapseen ei tule niin sanotusti kohdusta saakka. Erilaisia haasteita on monia.

– Entiset puolisot voivat syöttää lapselle valheita uudesta puolisosta. Uusi puoliso voi miettiä kuinka paljon hän voi vaikuttaa arkeen ja saako hän olla mukana päätöstenteossa.

Ulkopuolisuuden tunne voi tulla Meritien mukaan sekä lapsille että uudelle puolisolle. Lisäksi teini-iän valtaelementit voivat aiheuttaa haasteita.

– Haasteita saattaa tulla kommunikoinnissa, yhteisissä kasvatussuunnissa ja päätöksenteossa, Meritie sanoo.

Yksi vallitseva ilmiö on Meritien mukaan pelko- sekä syyllisyysvanhemmuus.

– Pelkovanhemmuus tarkoittaa, ettei uskalla laittaa rajoja lapselle tai olla erimieltä entisen puolison kanssa, koska pelkää ettei lapsi tule enää käymään tai muuttaa toiselle vanhemmalle kokonaan. Syyyllisyysvanhemmuudessa lapselle voidaan antaa periksi kaikessa, jottei hänelle aiheutettaisi mieliharmia, tällöin lapsi alkaa ohjaamaan perhettä.

Uusperheissä on myös paljon hyvää. Meritien mukaan yksi niistä on toisen haastaminen vanhemmuudessa.

– Se voi saada pohtimaan ja katsomaan suuremmalla perspektiivillä asioita. Kuka minä olen ja kuka haluan olla vanhempana? Miten tämänhetkinen päätökseni vaikuttaa lapseen nyt, entä, kun lapsi on aikuinen?

Yksi suurimmista positiivisista puolista uusperheessä on Meritien mukaan se, että lapsi saa monta rakastavaa aikuista elämäänsä sekä mahdollisesti sisaruksia.

– Uusperheessä myös parisuhteeseen panostetaan usein enemmän, koska se pitää paketin kasassa.

Hän muistuttaa, ettei ydinperhe ole ainoa oikea perhemuoto, vaan kaikki voivat toimia ja olla rikastuttavia.

Meritie haluaa puhua myös isien puolesta. Hän toivoo, että heidän osaamisensa tunnustettaisiin.

– Tämä on usein ongelma niin ydin- kuin uusperheissäkin. Miehille tulisi antaa tilaa tehdä isyys omalla tavallaan, kunhan raamit ovat yhteiset.

Meritie toivoo, että vaikka omat tunteet olisivat vaikeita, entiset puolisot mahdollistaisivat lapsille hyvät suhteet uusiin puolisoihin.

– Kuulen paljon sitä, että sotketaan vanhemmuus ja omat kivut. Jos entiseen puolisoon sattuu, toivon hänen käsittelevän kivun erikseen eikä sotkevan lapsia siihen.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut