Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pelastusjohtaja: Ahdistelukohu ei tullut yllätyksenä

Pelastusalalla toimivat naiset kertoivat viime viikolla Ylen selvityksessä työpaikkojensa työkulttuurista, johon liittyy vahvasti seksuaalinen häirintä, naisten vähättely ja jopa avoin naisviha.

Yle haastatteli 21 henkilöä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet pelastustoimessa tai ensihoidossa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedtin mukaan Ylen tekemän jutun paljastukset eivät tulleet hänelle suurena yllätyksenä, vaikka niiden mittakaava ja laajuus yllättivätkin.

Hänen mukaansa valitettava ilmiö on kehittynyt hiljalleen, kun naisia on tullut alalle enemmän töihin viimeisten 20 vuoden aikana.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelee Landstedtin mukaan noin 100 naista, kun työntekijöitä on yhteensä viitisensataa.

– Meillä on varmasti ollut enemmänkin tytöttelyä ja naisten vähättelyä. Seksuaalisesta häirinnästä ei ole tehty yhtään ilmoitusta viime vuosien aikana.

On todettava, että riittävän tehokkaasti asioihin ei varmasti ole puututtu.

Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niin sukupuolista kuin myös seksuaalista häirintää esiintyisi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksellakin.

– Joka toinen vuosi tehtävässä työhyvinvointikyselyssä vuonna 2020 yhdeksän prosenttia eli noin 25–30 henkilöä ilmoitti kohdanneensa sukupuolista häirintää. Siinä luvussa on sekä asiakkaiden suunnasta tullut häirintä ja työyhteisön sisältä tullut häirintä. Näitä ei ikävä kyllä pysy erottelemaan tilastosta. Pelastuslaitoksen työsuojelujärjestelmään on kahden vuoden aikana tehty ainoastaan yksi ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta.

Haasteellisen ilmiöstä tekee Landstedtin mukaan se, että häirintää kokevat henkilöt eivät välttämättä ilmoita asiasta työyhteisön sisällä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käytössä toimintamallit, joilla epäasiallisesta käytöksestä tai seksuaalisesta häirinnästä voi tehdä ilmoituksen.

– Ilmoituksen voi tehdä työsuojelujärjestelmään nimettömänä tai nimellään lähiesimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Toinen asia sitten on, miten niihin on käytännössä puututtu. On todettava, että riittävän tehokkaasti asioihin ei varmasti ole puututtu, Landstedt toteaa.

Ylen selvityksen mukaan seksuaaliseen ahdisteluun ovat syyllistyneet myös esimiehet.

– On raskauttavampaa, jos esihenkilö syyllistyy ahdisteluun, sillä hänen pitäisi olla se, joka pitää työyhteisöstä huolen ja hänen tulisi olla luotettava henkilö.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella aiotaankin täsmentää esimerkiksi ohjeistusta siitä, mikä ylipäätään on seksuaalista häirintää.

– Tulemme avaamaan esimerkkien kautta, mistä asiassa on kyse. Lisäksi sukupuolinen häirintä ja siihen puuttuminen otetaan vahvemmin osaksi esimiesten koulutusta.

– Lisäksi mietimme, olisiko tarpeellista nimetä niin sanottuja uskottuja henkilöitä, joille voisi ilmoittaa epäasiallisesta käyttäytymisestä. He tarjoaisivat vertaistuen omaista lähestymistapaa, ja olisivat tärkeitä nimenomaan niissä tapauksissa, joissa esimies on ollut myötävaikuttamassa tai syyllistynyt itse ahdisteluun.

Landstedtin mukaan sukupuoliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen voidaan puuttua muun muassa puhutteluilla ja varoituksilla.

– Jos työntekijän fyysistä koskemattomuutta on loukattu, asiaa käsitellään minun eli pelastusjohtajan kanssa, ja jos rikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät, on se myös poliisiasia.

Landstedtin mukaan miesvaltaisilla aloilla toisinaan esiintyvää ronskia puhetta ei tarvitse sulattaa pelastusalalla.

– Sitä ei pidä sietää, vaan olemme kaikki oikeutettuja turvalliseen ja asiallisen kohteluun työpaikalla. Siitä on kaikilla vastuu. Näitä asioita pitää nostaa pelastuslaitoksella esille, eikä häirintäkokemuksia saa vähätellä, hän päättää.