Uusi tutkimus on tunnistanut kuusi mahdollista lääke-ehdokasta, jotka saattavat lievittää koronatautia. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat etsivät mahdollisia koronalääkkeitä proteiinitutkimuksen avulla.
Suurin osa potentiaalisista lääkeaineista on tällä hetkellä käytössä pääasiallisesti syövän hoidossa, kertoo tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista (Hilife) tekstiviestillä.
Vahvimmaksi ehdokkaaksi nousi metotreksaatti. Se on syöpälääke, mutta sitä käytetään myös autoimmuunisairauksien hoidossa. Suomen Reumaliiton mukaan metotreksaattia käytetään nivelreuman, lastenreuman, nivelpsoriaasin, muiden kroonisten niveltulehdusten ja systeemisten sidekudossairauksien pitkäaikaishoitona.
– Metotreksaatin antiviraalinen vaikutus näyttää liittyvän keskeisesti tunnistamiemme isäntäsolun kohdeproteiinien proteiinien välisiin vuorovaikutuksiin, eli käyttämämme strategia toimii, kuten oletimmekin, ja nopeuttaa lääkekehitystä. Strategiamme on sovellettavissa myös muihin taudinaiheuttajiin, Varjosalo kertoo tiedotteessa.
Varjosalo kertoo tekstiviestitse, että muut viisi testattua lääke-ehdokasta olivat baicalein, guadesitabiini, PX-478, mitsoribiini ja BMS-863233.
Näistä pääasiassa syöpälääkkeitä ovat Varjosalon mukaan guadesitabiini, PX-478 ja BMS-863233. Mitsoribiini on immuunisuppressantti eli immuunipuolustusta heikentävä lääke, jollaisia käytetään autoimmuunisairauksien hoidossa.
Baicalein puolestaan on flavonoidi, jota on käytetty vuosisatoja kiinalaisessa lääketieteessä.
Viime aikoina paljon puhuttanut ivermektiini ei Markku Varjosalon mukaan ollut mukana tutkimuksessa.
– Tutkimuksemme tavoitteena oli kartoittaa kattavasti kaikki soluissamme olevat proteiinit, joiden kanssa virus vuorovaikuttaa ja käyttää hyväkseen omiin tarkoituksiinsa. Tunnistettuamme nämä etsimme tunnettuja lääkeaineita, jotka voisivat vaikuttaa näihin vuorovaikutuksiin ja mahdollisesti siis estää viruksen toiminnan soluissamme, Varjosalo perustelee tekstiviestitse.
Viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa, vaan ne ovat riippuvaisia isäntäeliöstä. Tämä hidastaa tiedotteen mukaan lääketutkimusta.
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat tunnistivat 700 soluissamme olevaa proteiinia eli valkuaisaineita, joiden avulla koronavirus lisääntyy ihmisen elimistössä. Tämän jälkeen tutkijat etsivät tietokoneen avustuksella jo olemassa olevia lääkeaineita, jotka vaikuttavat juuri näihin proteiineihin.
– Uusien käyttöaiheiden tunnistaminen käytössä oleville lääkemolekyyleille on huomattavasti nopeampaa kuin perinteinen lääkekehitys, Varjosalo toteaa tiedotteessa.
Tietokoneen avustuksella tutkijat löysivät peräti 59 mahdollista lääkeyhdistettä. He testasivat vielä tarkemmin 20:tä lääkettä laboratoriossa koronaviruksen saastuttamilla soluilla. Näin he tunnistivat 6 potentiaalista.
Uusien löydösten avulla tutkimuksessa on mahdollista siirtyä seuraavaan tutkimusvaiheeseen, eläinkokeisiin tai kliinisiin kokeisiin. Neuvottelut lääkeyritysten kanssa ovat aluillaan, tiedotteessa kerrotaan.
Englanniksi julkaistuun tutkimukseen pääset tästä.
