Miten kansainvälistä suojelua tarvitsevien ihmisten maahanmuuttoa voitaisiin kehittää täydentävillä väylillä?
Tämä kysymys oli lähtökohtana, kun valtioneuvosto teetti tutkimuksen, jonka painopisteinä olivat maahanmuuttajien työ- ja opiskeluperusteiset väylät Suomeen.
Tutkimusaiheen ajankohtaisena sivujuonteena on Eurooppaa ja erityisesti EU-maita puhuttava tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Lähi-idästä on kuljetettu siirtolaisia Valko-Venäjälle, josta he pyrkivät rajan yli Puolaan ja edelleen Eurooppaan.
Siirtolaisia on kutsuttu pelinappuloiksi. Valko-Venäjän on katsottu lennättäneen siirtolaisia naapurimaidensa rajoille kesästä lähtien.
Aihe nousi esille myös sisäministeriön tilaisuudessa, jossa kerrottiin tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimusraportin vastaanottanut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) nosti Valko-Venäjän ja Puolan rajalla tapahtuvan tilanteen esille ikävänä esimerkkinä.
Aktiivisena toimijana on hyvä päästä kiinni uuteen.
Maria Ohisalo
– On nähty valtiojohtoista ihmissalakuljetusta. Ihmiset ovat joutuneet hybridivaikuttamisen välineiksi.
Täydentävät maahanmuuttoväylät voivat tarjota kansainvälistä suojelua tarvitseville ihmisille parempia tapoja hakeutua turvaan.
– Että ei joutuisi turvautumaan ihmissalakuljettajien toimintaan, ministeri muistutti.
Maria Ohisalo kertoi, että maailmassa on reilut 80 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa esimerkiksi sodan tai vainon takia.
– Afganistanin synkkä kehitys kasvattaa todennäköisesti suojelua tarvitsevien määrää.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.
Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia.
Näiden väylien kautta suojelun tarpeessa olevat henkilöt saapuvat kohdemaahan työntekijöinä ja opiskelijoina. He eivät olisi siis turvapaikanhakijoita tai kiintiöpakolaisia.
Väyliä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä, vaan täydentävät niitä.
Humanitaarinen ja osaamisperusteinen maahanmuutto eivät sulje toisiaan pois, Ohisalo toi esille.
Suojelua tarvitsevilla voi olla Suomen kaipaamaa osaamista.
– Aktiivisena toimijana on hyvä päästä kiinni uuteen yhteiskuntaan, ministeri huomautti.
Sisäministeriön aloitteesta tehdyn tutkimuksen on tarkoitus auttaa arvioimaan täydentävien väylien tarjoamia mahdollisuuksia.
Tutkimusta täydentävistä väylistä esitteli tiedotustilaisuudessa erikoistutkija Sirkku Varjonen Kuntoutussäätiöstä.
Varjonen korosti, että täydentäviä väyliä tarvitaan, koska on paljon ihmisiä, joilla olisi tarvittavaa osaamista ja koulutusta, mutta heidän on vaikea käyttää tavanomaisia opiskelu- ja työväyliä tullakseen esimerkiksi Suomeen.
Samalla he ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua.
– Kotinsa jättäneillä voi olla vaikeaa saada tarvittavia asiakirjoja, tai heillä ei ole rahaa matkoihin.
Täydentävillä väylillä puretaan esteitä ja mahdollistetaan suojelua tarvitseville ihmisille siirtyminen suojelua tarjoavaan maahan opiskelijana tai työntekijänä.
Täydentävät maahanmuuton väylät ovat keino yhdistää humanitaarista ja osaamisperusteista maahanmuuttoa.
Tutkimuksen kansainvälisessä vertailussa selvisi, että työ- tai opintoperusteiset täydentävät väylät eivät vielä ole globaalisti selvästi vakiintuneita käytäntöjä.
Nyt saatu tutkimustieto tukee Suomen pohdintoja väylien tarpeesta ja EU:n pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin, tiedotustilaisuudessa kerrottiin.
Tutkimustietoa aiotaan hyödyntää, kun jatkossa pohditaan Suomen mahdollisuuksia kokeilla täydentäviä väyliä.