Myllykukon ammuskelusta useita puheluita sosiaali- ja kriisipäivystykseen – ”Ampumatapaus järkytti varmasti kaikkia Nurmijärven asukkaita”

Sosiaali-ja kriisipäivystyksen työntekijän tavoittaa 24/7 numerosta 0197110721. Kuvituskuva. Päivi Tuovinen

Minna Lehtinen

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän sosiaali- ja kriisipäivystyksessä vastaanotettiin useita puheluita Myllykukon ampumistapausiltana pari viikkoa sitten. Vielä seuraavina päivinäkin tuli puheluja.

—Yhteydenottoja olisi voinut mielestämme olla enemmänkin. Myöhemmin löytyy tavallisesti aina joku, joka ei ole uskaltanutkaan soittaa. Tällainen tilanne voi järkyttää, vaikka ei olisi ollutkaan fyysisesti paikan päällä. Meihin saa yhä ottaa yhteyttä, sanoo Keusoten vastaava kriisityöntekijä Sointu Silvola.

Kokenut Silvola kertoo, että kriisipäivystyksen työntekijät tapasivat lisäksi akuutisti melko suuren määrän ihmisiä.

Teemme kriisityötä kasvotusten ja puhelimessa. Ihmisiä tavataan kodeissa, toimistolla tai muussa paikassa.

—Kasvokkain kohtaaminen on tässä työssä tärkeää.

—Myllykukon tapaus voi järisyttää mieltä myös siksi, että Nurmijärvi on pieni ja yhteisöllinen paikka. Ampumatapaus kosketti jollain tavalla varmasti kaikkia asukkaita, Silvola miettii.

Reagoiminen voi olla varsin usein myös kehollista: unettomuutta tai vapinaa.

Myllykukon ammuskelutapaus on päivystäjien mukaan jokseenkin verrannollinen suuronnettomuuteen. Silloin kriisipäivystyksessä on valmius psykososiaaliseen tukeen puhelimessa tai kasvotusten.

—Huolehdimme ihmisistä kriisityössä kokonaisuudessaan ympäri vuorokauden. Samalla arvioimme, tarvitaanko samalla muita sosiaalihuollon palveluita, kertoo yksikön esimies Hanna Isokangas.

Silvolan mukaan kriisityö on normaalin selviytymisprosessin tukemista. Siinä normalisoidaan reaktioita, joita on saatu. Toiset tarvitsevat enemmän apua, toisille riittää lyhyempikin keskustelu.

—Pyrimme siihen, että saisimme palautettua henkilölle turvallisuuden tunteen. Reagoiminen voi olla varsin usein myös kehollista: esimerkiksi unettomuutta tai vapinaa.

Silvolan sanoo, että kriisityötä tehdään prosessina, joka jatkuu asiakkaiden kanssa jopa vuoden ajan. Se ei ole kertaluonteista työtä. Samalla arvioidaan muiden sosiaalipalvelujen tarvetta.

Reagoiminen voi olla varsin usein myös kehollista: unettomuutta tai vapinaa.

Isokangas huomauttaa, että mm. tulipaloissa tarvitaan myös hätämajoitusta ja vaatteita.

Kriisipäivystys hoitaa mm. onnettomuuksien, tulipalojen, itsemurhayritysten, rikosten tai kuolemantapausten ohella kaikkea sellaista, mihin ihminen ei pysty mitenkään ennalta varautumaan. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi hätäkeskuksen, poliisin, koulujen ja sairaaloiden kanssa.

Fyysisesti yksikkö sijaitsee Järvenpäässä.

Keusoten sosiaali- ja kriisipäivystys hoitaa lisäksi virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä.

Sosiaalityön päivystystehtävissä näyttäytyvät usein henkinen ja fyysinen lähisuhdeväkivalta, vanhempien päihde- ja mielenterveydenongelmat sekä perheiden haasteet lasten käytöksessä tai päihteiden käytössä.

Virka-ajan puitteissa sosiaali- ja kriisipäivystys antaa ohjausta ja lyhyitä tukikeskusteluja muihin äkillisiin elämän kriiseihin, kuten erotilanteisiin.

—Meillä on 300 akuuttia ja traumaattista kriisitapausta vuosittain. Sen vuoksi emme pysty hoitamaan elämänkriisejä, Silvola pahoittelee.

Sointu Silvola sanoo, että hänelle painautuu mieleen joka kerta ihmisten kyky toipua hyvinkin järkyttävistä tilanteista.

—Se, miten toivo lähtee sieltä pilkottamaan. Jokainen asiakas on erityinen. Jokainen asiakas opettaa minulle jotakin syvempää, kun he kertovat tarinoistaan ja toipumisestaan.

Tiesitkö

Kriisipäivystys

Keski-Uudenmaan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja kriisipäivystyksen perustiimissä on esimies ja 7,5 sosiaalityöntekijää. Yhteensä 17 hengen yksikkö, jossa on mm. sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia ja kriisityöntekijöitä.

Sosiaali-ja kriisipäivystyksen työntekijän tavoittaa 24/7 p.0197110721.

Yhdessä vuorossa 2–4 henkeä. Suuronnettomuudessa hälytetään riittävästi resursseja.

Harvoin kenenkään ensimmäinen työpaikka: tiimissä paljon kokemusta ja erilaista osaamista.

Perustehtävät tulevat sosiaalihuoltolain pykälistä 29 ja 29 a.

Vahva yhteistyö muiden Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystysten kanssa.

Virka-apu mahdollista.

Yhteistyötä mm. hätäkeskuksen, poliisin, sairaaloiden ja koulujen kanssa.

Avunpyytäjän ei tarvitse olla Keusoten kuntien asiakas. Riittää, että paikalla on oleskellut.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut