Krannilan tekojääradalla viihtyvät paikalliset, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset – ”Näin isoja tekojääratoja ei montaa ole”
3
Nurmijärven tekojäärata on erittäin suosittu. Minna Lehtinen
Katso isompi kuvaNurmijärven tekojäärata on erittäin suosittu. Minna Lehtinen
Katso isompi kuvaKirkonkylällä on kaikkea aika hyvin: tallit eivät ole kaukana. Sitten on Myllykoski ja muita hienoja ulkoilupaikkoja, Aava sanoo. Minna Lehtinen
Minna Lehtinen
Kirkonkylän Krannilan tekojäärata avattiin viikko sitten sunnuntaina. Keskiviikkona paikalla oli mukava määrä luistelijoita.
Kirkonkyläläinen Jooa, 8, on käynyt radalla ahkerasti siitä lähtien, kun se 21.11. aukesi.
—Olen luistellut täällä tänä vuonna jo monta kertaa.
Jooa pelaa Nurmijärven Kurrassa jääkiekkoa, ikäluokassa 2013. Lisäksi hän harrastaa salibandya ja jalkapalloa.
— Täällä on hyvät mahdollisuudet liikkua. Lätkä on parasta!
Kirkonkyläläinen Jooa, 8, pelaa Nurmijärven Kurrassa jääkiekkoa. Minna Lehtinen
Tämä on hyvä paikka. Jäätä hoidetaan todella hyvin.
Aava ja Veera
Niin ikään kirkonkyläläiset Aava, 11, ja Veera, 11, ovat luistelemassa.
— Käyn täällä joka päivä, Aava huudahtaa.
— Minä olen tänä vuonna ensimmäistä kertaa, Veera jatkaa.
Aavalla on jalassaan hokkarit, taitoluisteluharrastuksen ensi vuonna aloittavalla Veeralla kaunoluistimet.
Aava harrastaa ratsastamista, Veera ratsastamista ja jalkapalloa.
— Tämä on hyvä paikka. Jäätä hoidetaan todella hyvin. Käymme joka vuosi tällä, aina kun jää on auki.
Liikuntamahdollisuudet ovat Nurmijärvellä tyttöjen mielestä hyvät, joskin niitä voisi olla heidän mielestään hieman enemmän.
— Jotkut asiat ovat vähän matkan päässä. Täällä kirkonkylällä ei ole kunnon tekonurmea. Klaukkalassa ja Rajamäellä on, Veera pohtii.
— Toisaalta täällä on kaikkea aika hyvin: tallit eivät ole kaukana. Sitten on Myllykoski ja muita hienoja ulkoilupaikkoja, Aava sanoo.
Liikunta-alueiden hoitaja Juha Välimäki tarkastaa, että jäähdytyskontissa on kaikki kunnossa. Minna Lehtinen
Kunnan liikunta-alueiden hoitajat Juha Välimäki ja Risto Sundell päivystävät pukuhuoneiden viereisessä tilassa. Päivystys toimii aamuseitsemästä 21.30 asti.
Miehet jäädyttävät kenttää nelisen kertaa päivässä, hieman keleistä riippuen. Jos sataa lunta, kenttiä puhdistetaan tavallista useammin.
— Jään alla menee putket. Nytkin jään alla on sellaiset yhdeksän astetta pakkasta.
Välimäki ja Sundell näyttävät huoltokonetta. Tilaa siinä lumelle on neljä kuutiota ja vedelle kuutio. Kone tekee samalla kertaa kaiken: ottaa lumet pois, höylää ja jäädyttää. Jäädyttäminen tehdään kuumalla vedellä.
Aamulla puhdistetaan kenttä mm. lumesta, höylätään ja jäädytetään kenttä. Sitten katsotaan, että maalit ja muu on kunnossa. Illalla tehdään samat toimenpiteet. Välissä kierretään kenttää ja huolletaan tarpeen mukaan.
Pakkaset eivät poista kentältä huollon tarvetta. Vain jäähdytyskontti menee lepotilaan.
— Se on kuin jääkaappi. Siellä kulkee putkisto, jossa on samaa ainetta.
Miehet toteavat, että luistelijat ovat tykänneet paikasta. Avajaisviikonloppuna oli noin 1 200 luistelijaa.
— Meillä on tuossa portaiden alla kävijälaskuri. Se ottaa tosin vain yli 130-senttiset kulkijat.
Kirkonkylällä on kaikkea aika hyvin: tallit eivät ole kaukana. Sitten on Myllykoski ja muita hienoja ulkoilupaikkoja, Aava sanoo. Minna Lehtinen
Koululaisia käy jääradalla runsaasti. Heitä tulee noin parin tunnin välein bussilla, myös muilta kyliltä.
Kauempaakin saavutaan luistelemaan. Välimäki ja Sundell kertovat, että ulkopaikkakuntalaisia tulee runsaasti mm. Riihimäeltä, Vihdistä, Hyvinkäältä ja Espoosta.
Helsinkiläisiä ja vantaalaisiakin on paljon. Kerran eräs turkulaisperhe oli ajanut Nurmijärvelle varta vasten eväiden kera.
— Näin isoja tekojääkenttiä ei kovinkaan montaa muuta Suomessa ole, Välimäki tietää kertoa pikaisen puhelinsoiton jälkeen.
Liikunta-alueiden hoitajilla on käytettävissään paljon erilaisia koneita, mm. traktori. Minna Lehtinen