– Jatkossa hyvinvointialueen valtuutetut päättävät Nurmijärvelle tärkeistä sote- ja turvallisuuspalveluista. Hyvinvointialueeseen siirtymisen jälkeen kunnalla ei ole lakisääteistä mahdollisuutta ohjata hyvinvointialuetta, eikä hyvinvointialueella velvoitetta kuulla kuntaa ratkaisuja tehdessään, sanoo Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä.
– Nyt kunnassa on voitu vaikuttaa Keusoten päätöksentekoon. Jatkossa vaikuttaminen tapahtuu aluevaalien kautta. Vaaleissa valitut päättäjät ratkaisevat, onko meillä terveyspalveluja kaikissa taajamissa, saammeko hammashoitopalveluja ja miten diabeetikkoja palvellaan. Siksi toivon, että kuntalaiset äänestävät tammikuun aluevaaleissa, jotta nurmijärveläisten ääni saadaan hyvinvointialueella kuuluviin, hän jatkaa.
Mäkelän mukaan hyvinvointialueeseen siirtyminen poikkeaa kuitenkin Nurmijärvellä monien muiden kuntien siirtymisestä.
– Me olemme harjoitelleet Keusoten kanssa, ja sama porukka jatkaa nyt Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Joissakin muiden hyvinvointialueiden kunnissa ei ehkä edes hahmoteta, mitkä toimet siirtyvät kunnalta hyvinvointialueelle.
Jo Keusoteen siirtyminen on Mäkelän mukaan aiheuttanut muutamissa asioissa, esimerkiksi puheterapeuttipalveluihin liittyen, suurta huolta.
– Hyvinvointialueessa on kyse suuresta kokonaisuudesta. Toivon, että ne, jotka tulevat valituiksi hyvinvointialueen aluevaltuustoon, luovat sellaisia toimintatapoja, että kunnat tulevat kuulluiksi, Mäkelä sanoo.
Toivon, ettei ihminen huku tässä uudistuksessa.
Palvelujen järjestämiseen hyvinvointialueilla liittyy Mäkelän mukaan monia avoimia asioita, joita selvitetään parhaillaan alueen Vatessa eli väliaikaisessa valmistelevassa toimielimessä. Nurmijärvellä tällainen asia on esimerkiksi erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminta, joka on nyt osa Kivenpuiston koulun toimintaa.
– Lainsäädännön mukaan hyvinvointialue ei voi ostaa julkiselta toimijalta, kuten kunnalta, palveluja, joita tarjotaan myös yksityisesti, mikäli julkista palvelua ei ole yhtiöitetty, Mäkelä selventää.
Nyt selvitetään muun muassa sitä, voisiko tästä tehdä poikkeuksia esimerkiksi niiden toimintojen osalta, jotka ovat koulujen yhteydessä.
– Voisiko lainsäätäjä mahdollistaa tämän? Tai voisiko löytyä joustoa ainakin siirtoratkaisuihin, että hyvinvointialueet pääsisivät paremmin käyntiin? Mäkelä pohtii.
Kunnan näkökulmasta ja veronmaksajien kannalta Outi Mäkelä pitää suurena huolenaiheena verorahojen riittävyyttä kuntatalouden pyörittämiseen.
– Nurmijärven kunnan vuotuinen verotulomäärä valtionosuuksineen on ollut noin 200 miljoonaa euroa. Jatkossa kunnalle jää 75-78 miljoonaa euroa. Sillä rahalla pitäisi saada palvelut tuotettua, Mäkelä sanoo.
– Kunnan tulot siirtyvät, mutta velka jää. Nurmijärven kunnalle jää 250 miljoonan kokonaisvelkataakka. Velkarahalla on maksettu muun muassa terveysasemien investointeja ja peruskorjauksia, hän jatkaa.
Nurmijärvelle muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä, ja kuntaan myös syntyy lapsia. Samanaikaisesti osa väestöstä ikääntyy.
– Kunnan pitäisi pystyä kaavoittamaan uusia asuin- ja työpaikka-alueita, rakentaa infraa sekä hoitaa monia muita toimintoja. Kunnan jäljelle jäävä tulo ei tule riittämään, ja taloutta joudutaan pohtimaan uudelta kulmalta, Mäkelä sanoo.
– Toistaiseksi raha on ollut edullista, mutta Yhdysvalloissa näkyy jo koronnousua. Pienikin nousu voi tässä tilanteessa merkitä todella isoja taloudellisia ongelmia, ja se huolestuttaa minua.
Kunnanjohtaja Mäkelä uskoo hyvinvointialueen tuovan kunnalle leveämmät hartiat, ja vievän niiltä pois erikoissairaanhoidon kustannuksiin liittyvät rajut, vuosittaiset muutokset.
Toisaalta hyvinvointialueet ovat yksi uusi porras hallinnossa, ja se voi Mäkelän mukaan hankaloittaa asioita, vaikka nyt tarvittaisiin lisää yhden luukun palveluja. Mäkelä pelkää myös moniammatillisen yhteistyön vaikeutumista.
– Toivon, ettei ihminen huku tässä uudistuksessa.