Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli eilen koronarokotusta 5–11-vuotiaille riskiryhmäläisille. Lisäksi rokotuksia ehdotetaan lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. Kaikille 5–11 -vuotiaille rokotusta ei vielä suositella vaan THL odottaa lisää tietoa rokottamisen turvallisuudesta.
THL:n tiedotteen mukaan lasten rokotukset eivät merkittävästi hidasta epidemian kulkua nykytilanteessa. Marraskuun loppuun mennessä Suomessa noin viidellä prosentilla 5–11 -vuotiaista oli todettu varmistettu koronainfektio. Heistä on hoidettu sairaalassa 0,2 prosenttia eli 33 lasta. Hoitojaksot ovat olleet lyhyitä. Ne ovat olleet yleensä yhden tai kahden vuorokauden mittaisia.
Jos 5–11-vuotiaita lapsia ei rokoteta, voidaan THL:n mukaan karkeasti arvioida, että 20–40 prosenttia koko ikäryhmästä olisi saanut koronatartunnan ensi maaliskuun loppuun mennessä. Määrä riippuu tiedotteen mukaan merkittävästi epidemian voimakkuudesta ja rajoitustoimien tiukkuudesta.
Tautitaakka voisi siten olla 2–4-kertainen nykyiseen nähden. Tämä tarkoittaisi sitä, että 5–11-vuotiaista tartunnan saaneista noin 30–100 joutuisi sairaalahoitoon.
– Lasten rokottaminen voi joissakin tilanteissa vaikuttaa epidemian kulkuun ainakin väliaikaisesti. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos tehollinen tartuntaluku on muuten jo hyvin lähellä yhtä. Silloin lasten rokottaminen vähentää tartuntoja jonkin aikaa, mutta se ei vaikuta mahdolliseen rokottamattomien aikuisten vakavien tautitapausten taakkaan muutoin kuin lykkäämällä sairastumisia, selvittää tiedotteessa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Arviot perustuvat Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) alaisen lasten rokotuksia käsittelevän alatyöryhmän mietintöön.
Koronarokotetta on ensimmäisenä annettu 5–11 -vuotiaille Yhdysvalloissa ja Israelissa. Euroopan unionin alueella Itävalta on aloittanut tämän ikäryhmän rokotukset. Lisäksi ainakin Tšekki, Puola, Unkari ja Tanska ovat päättäneet aloittaa rokotukset.
THL:n tiedotteen mukaan muista maista kertyneen tiedon perusteella yleisimmät rokotteen haittavaikutukset lapsilla ovat olleet samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa, kuumetta ja päänsärkyä sekä väsymystä, lihassärkyjä ja vilunväristyksiä.
– Vaikka koronarokotteiden on todettu aiheuttaneen 5–11-vuotiaille pääosin hyvin lieviä haittavaikutuksia, tutkittujen lukumäärä on vielä pieni ajatellen mahdollisten harvinaisten haittavaikutusten havaitsemista. Tieto rokotteiden turvallisuudesta lasten osalta lisääntyy koko ajan. Ennen kuin lisätietoa on tarpeeksi, emme suosittele, että koronarokotuksia aletaan antaa kaikille 5–11-vuotiaille, Nohynek sanoo.
THL kertoo seuraavansa tiiviisti rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta kertyvää tietoa 5–11-vuotiaiden ikäryhmässä.
Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli viime viikolla Comirnaty-rokotteen käytön laajentamista 5–11-vuotiaisiin. Euroopan komissio myönsi lapsille tarkoitetulle Comirnaty-valmisteelle myyntiluvan 25. marraskuuta.
– 5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty. Siitä lapsille käytetään omaa, nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua valmistetta, sanoo tiedotteessa THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Lapsille annettava rokoteannos on pienempi kuin yli 12-vuotiaille annettava.
Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa. Lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.
THL kertoo, että kunnat suunnittelevat ja toteuttavat koronavirusrokotukset. Jokainen kunta arvioi itse, miten riskiryhmiin kuuluvien lasten rokotukset kunnassa järjestetään.
