Esikoisista yli puolet syntyy avioliiton ulkopuolella – syntyvyys kääntyi viimein nousuun

Muutos syntyvyydessä näkyi erityisesti 30–39-vuotiailla naisilla, joiden hedelmällisyys kasvoi eniten, Tilastokeskus ilmoittaa. Kuvituskuva Arkisto/Katja Luoma

Jouni Lampinen

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys nousi hiukan vuonna 2020, 1,35 lapsesta 1,37 lapseen naista kohden.

Naisten kokonaishedelmällisyysluku nousi vain korkeasti koulutetuilla, mutta miehissä nousua oli kaikissa koulutusryhmissä.

Lisäksi Tilastokeskus tiedottaa, että vuonna 2020 korkeasti koulutetuilla naisilla syntyvyys kääntyi nousuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Edellisen kerran korkeasti koulutettujen naisten syntyvyys on noussut vuonna 2008.

Muutos syntyvyydessä näkyi erityisesti 30–39-vuotiailla naisilla, joiden hedelmällisyys kasvoi eniten.

Alle 25-vuotiaiden hedelmällisyys jatkoi alenemistaan. Sen osuus koko syntyvyydestä on pienentynyt 13 prosenttiin vuonna 2020, kun se oli 21 prosenttia vuonna 2000.

Tilastokeskus kertoo myös, että avioliittoon syntyneiden lasten osuus pieneni nopeasti 1990-luvulla, jonka jälkeen osuus on pienentynyt edelleen, mutta hitaammin.

Vuonna 2020 kaikista syntyneistä 54 prosenttia syntyi avioliitossa oleville vanhemmille, kun vuonna 1990 tuo osuus oli 75 prosenttia.

Syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan tarkasteltuna havaitaan, että esikoisista yli puolet syntyy avioliiton ulkopuolella, Tilastokeskus tiedottaa.

Vuonna 2020 avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiosuus oli 57, vuonna 1990 se oli vielä 38.

Trendiä voi tulkita siten, että lapsen syntymähetkellä avioliitossa olon merkitys on vähentynyt myös perheen myöhempien lasten kohdalla.

Suurin osa avioliiton ulkopuolella syntyneistä syntyy avoliitossa oleville vanhemmille.

Tähän viittaa Tilastokeskuksen mukaan se, että avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä lapsen äiti ja isä asuivat yhdessä.

Ruotsinkielisten syntyvyys on ollut vuodesta 2006 lähtien suomenkielisiä hieman korkeampi.

Viime vuosikymmenellä syntyvyys on alentunut molemmissa kieliryhmissä, mutta vuonna 2020 suomenkielisten kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,29 lapsesta 1,32 lapseen naista kohti.

Ruotsinkielisten kokonaishedelmällisyysluku oli yhä korkeampi vuonna 2020, 1,51 lasta naista kohti.

Lisäksi Tilastokeskuksen tiedotteessa huomautetaan, että vuonna 2010 ruotsinkielisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,95 ja suomenkielisten 1,85.

Kommentoi

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Nurmijärvellä sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut