Suomessa on lähes miljoona köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävää ihmistä. Puolitetaan köyhyys -kansalaisaloitteella kiinnitetään huomiota köyhyyden perimmäisiin syihin. Aloitteessa todetaan, että kunnat ja hyvinvointialueet on velvoitettava asettamaan tavoitteet ja toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi, kerrotaan Kirkkopalvelut ry:n tiedotteessa.
– Laajamittainen köyhyys ei ole yksilöiden valinta, eikä ominaisuus. Se on yhteiskunnallinen, rakenteellinen ongelma. Siksi köyhyyttä voidaan myös vähentää yhteiskunnallisin toimin, muistuttaa tiedotteessa Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund.
Kaikessa päätöksenteossa tulisikin jatkossa huomioida päätösten vaikutus vähävaraisten elämään.
Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan. Siinä yhtenä tavoitteena on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentäminen. Nykyisillä toimilla Suomi ei tiedotteen mukaan ole pääsemässä tavoitteeseen.
Korona on tuonut ruoka-avun piirin runsaasti uusia asiakkaita; lapsiperheitä, työttömiä, opiskelijoita. Ruoka-avussa asioidaan, jotta vähäisistä käyttövaroista säästyisi edes osa bussilippuun, lääkkeisiin, puhelimeen, lapsen vaatteisiin ja vuokraan.
Asumiskulut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on yksi suurimmista vähävaraisuuteen johtavista syistä.
Tiedotteessa kirjoitetaan, että puolittamalla köyhyys vähennetään ruoka-avun tarvetta, lisätään hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä muistuttaa, että köyhyyden poistamista koskevaan vaikuttamistoimintaan tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita.
Peräti 873000 suomalaisella on köyhyys- tai syrjäytymisriski – mitä se tarkoittaa?