Seurakuntayhtymä syrji avioparia asunnon vuokraamisessa, yhdenvertaisuusvaltuutettu tiedottaa.
Seurakuntayhtymä kieltäytyi tarjoamasta vuokra-asuntoa aviopuolisoille, joista toinen on Suomen kansalainen ja toinen on Irakista.
Suomalainen aviopuoliso olisi allekirjoittanut vuokrasopimuksen yksin.
Vuokranantaja perusteli päätöstään muiden muassa viittaamalla toiselta puolisolta puuttuvaan voimassa olevaan oleskelulupaan sekä siihen, että vuokranantaja ei saanut riittävää selvitystä henkilön maassaolon laillisuudesta.
Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettu tiedottaa, että pääasiassa seurakuntayhtymä perusteli päätöstään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain perusteella.
Valtuutettu katsoi, että puolisoon, jolla on Suomen kansalaisuus, kohdistui syrjintää perhesuhteen perusteella.
Irakilaiseen puolisoon kohdistui syrjintää maassaolon statuksen perusteella, yhdenvertaisuusvaltuutettu tiedottaa.
Vuokranantajan tekemä arviointi asunnonhakijoiden mahdollisesta avioerosta ja sen seurauksista on valtuutetun arvion mukaan hyväksyttävän taloudellisen riskiarvioinnin sijaan spekulointia, sillä tällaisia muutoksia vuokralaisen elämäntilanteessa ei voi ennustaa etukäteen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös korjasi virheellisiä käsityksiä, joita vuokranantaja esitti päätöksen perusteluissaan lainsäädännöstä.
Lainsäädäntö ei anna puolisolle esimerkiksi erotilanteessa automaattista oikeutta jäädä asumaan toisen puolison nimissä olevaan vuokra-asuntoon, yhdenvertaisuusvaltuutettu huomautti.
Vuokranantaja oletti, että turvapaikanhakijataustainen puoliso saattaisi jäädä asumaan asuntoon mahdollisen avioeron kohdalla ja että häneltä ei saisi vuokratuloja ja niiden periminen olisi hankalaa oikeusteitse.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa kyseisessä asumiseen liittyvässä syrjintätapauksessa.
Seurakuntayhtymä on maksanut kummallekin puolisolle hyvitystä 2 000 euroa.
Vuokranantaja on myös muuttanut ohjeistustaan siten, että se ei ole syrjivä, yhdenvertaisuusvaltuutettu tiedottaa.