Tammikuun aluevaalit ovat äänestäjille vielä melko vieraat. Ensimmäistä kertaa järjestettävissä aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueille aluevaltuustot.
Hyvinvointialueille siirtyvät tähän asti kuntien vastuulla olleiden sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden lähipalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 69 jäsentä, samoin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle valitaan 59 jäsentä ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 79.
Etelä-Suomen Median Tietoykköset Oy:llä teettämässä kyselyssä vain kolmannes vastasi tietävänsä, mistä tuleva aluevaltuusto päättää.
Vastaajista puolet, 51 prosenttia sanoi, ettei tiedä mistä aluevaltuusto päättää ja 17 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä paremmin asia tunnetaan.
Alueittain tarkasteltuna parhaiten asia tunnettiin Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Mitä vanhempi vastaaja on, sitä paremmin asia tunnetaan.
Heikointa tunnettuus oli puolestaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa vain 26 prosenttia vastaajista piti selvänä, mistä tuleva aluevaltuusto päättää, kun Itä-Uudellamaalla vastaava luku on 40 prosenttia.
Ammattialoittain tarkasteltuna parhaiten asian tunsivat eläkeläiset. Heistä 43 prosenttia kertoi pitävänsä itselleen selvänä, mistä tuleva aluevaltuusto päättää kun opiskelijoilla vastaava luku oli 25 prosenttia.
Noin kaksi viidestä vastaajista, 44 prosenttia, ei uskonut, että uudet hyvinvointialueet tehostavat sote-palveluita ja tuovat säästöjä.
Joka viides vastaaja, 20 prosenttia, uskoi toiminnan tehostumiseen ja säästöihin ja noin joka kolmas, 36 prosenttia, ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Alle 30-vuotiaiden keskuudessa on hieman vanhempia vastaajia enemmän uskoa toiminnan tehostumiselle ja säästöille. Ammattiaseman suhteen tarkasteltuna eniten uskoa sote-palvelujen tehostumiseen ja säästöihin on opiskelijoilla, joista 35 prosenttia näki uusien hyvinvointialueiden tehostavan sote-palveluita ja tuovan säästöjä.
Johtavassa asemassa tai yrittäjinä toimivista vähiten, 14 prosenttia, uskoi uusien hyvinvointialueiden tehostavan sote-palveluja ja tuovan säästöjä.
Alueittain katsottuna Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vastaajista pienin osuus, 18 prosenttia, näki uusien hyvinvointialueiden tuovan tehokkuutta ja säästöjä.
Eniten uskoa hyvinvointialueiden tehokkuuteen ja säästöjen tuloon näkivät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vastaajat, 24 prosenttia.
Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden vastaajista 21 prosenttia uskoi uusien hyvinvointialueiden tuovan toimintaan tehokkuutta ja säästöjä.
Kyselyssä kysyttiin myös, näkevätkö he hyvinvointialueiden mallin huonompana tai parempana tapana järjestää sote-palvelut kuin nykyinen malli.
Vastaajista 42 prosenttia arvioi käyttöön otettavan hyvinvointialueiden mallin olevan huonompi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuin nykyinen tapa.
31 prosenttia vastaajista arvioi uuden tavan olevan parempi ja noin joka neljäs, 27 prosenttia, ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastaajista muihin alueisiin nähden pienempi osuus piti uutta hyvinvointialuemallia huonompana kuin nykyinen tapa.
Ammattiaseman suhteen tarkasteltuna kriittisimmin uuteen malliin suhtautuvat johtavassa asemassa/itsenäisenä yrittäjänä toimivat.
