Toisen rokoteannoksen otettuaan moni saattoi ennakoida suojansa koronavirusta vastaan riittävän ja kolmannella kierroksella jotkut ehkä miettivät jo neljättä.
Onko näkyvissä, että tarve uusiin annoksiin vähenee tai jopa loppuisi?
Vai katoavatko jo otettujen annosten vaikutukset jollain aikavälillä?
Kahden eri rokotetutkimuskeskuksen johtajat, Mika Rämet ja Anu Kantele, näkevät rokotustarpeen hellittävän otettaan – aikanaan.
Edellisten rokoteannosten hyödyt eivät ole haihtuneet pois, vaikka on otettava jo seuraava, he vakuuttavat.
– Väestön puolustuskyky paranee rokotusten ja virukselle altistumisen seurauksena, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo.
Viruksesta tulee kotoperäinen virus.
Mika Rämet
– On oletettavaa, että omikron-muunnokselle altistuu valtaosa väestöstä. Sen jälkeen myös virukselle altistumisen kautta saatua suojaa on väestössä laajasti.
Husin ja Helsingin yliopiston Meilahden rokotetutkimuskeskuksen johtaja Anu Kantele kannustaa ottamaan kolmannen annoksen, vaikka kahden otettuaan joku miettisikin missä nyt mennään.
– Tavallaan elimistö muistaa kaikki rokotuskerrat. Tämä tarkoittaa sitä, että kun rokotetaan uudestaan, elimistö muistaa aiemman tapaamisen ja immuunivaste syntyy paljon nopeammin ja tehokkaammin, Kantele kertoo.
– Käytännössä tämä näkyy niin, että toisella kerralla vasta-aineita kehittyy selvästi enemmän kuin ensimmäisellä kerralla.
– Ja edelleen, kun rokotetaan kolmannen kerran, saadaan suurempi vaste.
Ensimmäinen rokoteannos on kaikista tärkein, Rämet lisää.
Jos katsoo pitemmälle tulevaisuuteen, koronavirus on valitettavasti jatkossakin osa elinympäristöämme, Mika Rämet arvioi.
– Nyt pandemiaa aiheuttavasta viruksesta tulee kotoperäinen virus, jonka kanssa meidän on elettävä.
Voisiko se riittää, kun ottaa kolmannen koronarokoteannoksen?
– Jää nähtäväksi, ketkä sen jälkeen tarvitsevat lisätehosteita rokotusten kautta, eli tarvitaanko tehosteannoksia vielä tulevaisuudessa muille kuin ikänsä, perussairautensa tai lääkityksen vuoksi riskiryhmään kuuluville, Rämet vastaa.
– Jos kolmannen koronarokotuskierroksen jälkeen on tulossa vielä uusia tehosteita, niin ne ovat todennäköisesti jonkin tietyn muunnoksen mukaan optimoituja mRNA-rokotteita, tai sitten kokonaan toisen tyyppisiä rokotteita.
Onko mahdollista, että mRNA-rokotteiden tehosteannoksia olisi otettava vuodesta toiseen läpi ihmiselämän?
– En näe mielekkäänä tulevaisuuden kuvana, että annettaisiin jatkuvasti mRNA-rokotteiden tehosteannoksia, Rämet pohtii.
Minkä takia tehosteannoksia onkaan siis otettava?
– On normaalia, että tehosteannoksia tarvitaan, kun käytetään rokotetta, jossa ei ole eläviä taudinaiheuttajia.
Delta- ja omikron-variantit korostivat tehosteannosten merkitystä, Rämet jatkaa.
– Esimerkiksi omikron-variantti on lisännyt läpäisyinfektioita eli koronatartuntojen määrä on kasvanut myös kahden rokotuksen saaneiden joukossa.
Rämetin tavoin Anu Kantele tietää, että virusvariantit ovat asettaneet haasteita rokottamiselle.
Kantele uskoo uusia variantteja syntyvän jatkossakin.
– Tiedetään, että kahdesta rokoteannoksesta saatu vasta-ainetaso laskee kuukausien kuluessa. Kolmannella annoksella saadaan jo hyvin korkeat vasta-ainevasteet.
Varianttien synty korostaa tehosteannosten merkitystä: mitä korkeampi vaste, sitä enemmän siitä on apua myös variantteja vastaan, Anu Kantele painottaa.
– Tutkimuksissa onkin nähty, että kolmannen annoksen jälkeen omikronia neutraloivien vasta-aineiden määrä on selvästi suurempi kuin toisen annoksen jälkeen.
– Nyt kun omikron on valtavirus, kolmannen rokoteannoksen merkitys on erityisen suuri.