
Terveydenhuolto: Ruuhka ja kiire ovat jo uhka potilasturvallisuudelle.
Hyvinkään sairaalan yhteispäivystys on pahasti ruuhkautunut.
– Päivittäin meillä on ruuhkatilanne eli sängyt ovat loppu. Seuraavan ambulanssilla tulevan kohdalla mietitään, voiko hän odottaa hetken aulassa tai pyörätuolissa, vai laitetaanko käytävälle sänkyyn, johon ei ole hoitajamiehitystä eikä monitoria, Hyvinkään sairaalan Akuutti-yksikön ylilääkäri Marian Ahlskog-Karhu kertoo.
Päivystyksessä on käytössä 32 sänkyä.
– Näihin [32 sänkyyn] meillä on hoitajat ja lääkärit.
Sänkypaikan saaneiden eli makaavien potilaiden lisäksi päivystyksen ylilääkäri puhuu kävelevistä potilaista.
– On tavallista, että heitä on paikalla noin 20–30. Eli pahimmillaan meillä on noin 40 makaavaa, joista osalle ei ole hoitajaa – jollemme ole saaneet ylimääräistä henkilöä vuoroon – ja 20–30 kävelevää potilasta, jotka olemme jakaneet kahteen aulaan, jotta infektiopotilaat olisivat eri tiloissa ja meiltä ei saisi tartuntaa.
Päivittäin meillä on ruuhkatilanne eli sängyt ovat loppu.
Ennen koronapandemiaa Hyvinkään sairaalan päivystyksessä oli suunnilleen saman verran uusia potilaita vuorokaudessa kuin nytkin eli noin 140–180, mutta potilaat pääsivät paremmin jatkohoitoon.
– Nykyään meillä on päivittäin potilaita, jotka odottavat yli vuorokauden ennen kuin pääsevät osastolle. Pahimmillaan meillä on ollut henkilö odottamassa lonkkaleikkausta kaksi vuorokautta päivystyksessä. Tämä ei ole enää inhimillistä potilaalle, ylilääkäri Ahlskog-Karhu toteaa.
Tavoite on, että potilas olisi päivystyksessä vain 4–6 tuntia, missä ajassa hänet ohjattaisiin eteenpäin mahdolliseen jatkohoitoon.
– Nyt pahimmillaan ollaan oltu kolmatta vuorokautta odottamassa paikkaa. Hoitajille ja lääkäreille tämä tarkoittaa vuodeosastohoidon antamista oman päivystystyön ohella.
Jo valmiiksi haastavaa tilannetta hankaloittaa tällä hetkellä helposti tarttuva koronaviruksen omikron-variantti.
Ylilääkäri kertoo sekä osastoilla että päivystyksessä olevan hoitajapulasta johtuvan vajauksen lisäksi tällä hetkellä vajetta henkilökunnasta myös sairastumisten ja karanteenien vuoksi.
– Joinain viikonloppuina sairastumisten vuoksi on ollut yli 15 vuoroa puutoksia päivystyksessä, joihin etsitty korvaajat. Aina kaikkia puutoksia ei saada korvattua, Ahlskog-Karhu toteaa ja lisää:
– Päivystyksen ovea ei silti laiteta kiinni, vaan henkilöstö on entisestään venynyt ja alkaa väsyä.
Ylilääkärillä onkin harras toive.
– Nyt olisi tosi tärkeää, että kaikki työnantajat hyväksyvät oman ilmoituksen [sairauspoissaoloissa].
Tilanne on vakava. Ylilääkärin mukaan henkilökunta ei tällä hetkellä voi taata potilasturvallisuutta. Riskit kasvavat, jos lisää hoitajia ja lääkäreitä sairastuu tai joutuu karanteeniin samaan aikaan, kun päivystykseen tulee lisää potilaita.
– Jos tuossa tilanteessa tullaan vain siksi, että halutaan todistus tai testi tai varmuuden vuoksi, niin olemme pulassa.
Ylilääkäri kuitenkin korostaa, että on todella tärkeää hakeutua päivystykseen, jos on esimerkiksi toispuoleisia uusia halvausoireita, rintakipuja, kovia vatsakipuja tai hengenahdistusta.
– Kevään 2020 opetus oli, että liika pelko johti siihen, että sydäninfarkteja sairastettiin kotona ja toimivaa sydänlihasta menetettiin turhaan. Jotkin vatsakipuiset uskalsivat tulla vasta, kun kivut olivat sietämättömiä ja suoli oli kerennyt jo puhjeta.
Lähde päivystykseen tai soita 112, jos sinulla on halvausoireita, kovaa vatsakipua, rintakipua tai hengenahdistusta. Muutoin soita 116117 ja varmista, onko tarvetta päivystyskäynnille.