Sään ääri-ilmiöiden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vuoksi. Lämpötila nousee, sademäärät kasvavat erityisesti talvisin ja tulvariskit kohoavat Suomessa usein paikoin. Keskimääräisten tuulten nopeuksien arvioitu kasvavan 10 prosenttia talvisin ja tuulituhojen odotetaan kasvavan siksi erityisesti talvella.
Suomen ilmastopaneelin raportin (2/2021) mukaan Ilmaston arvioidaan lämpenevän Uudellamaalla kuluvan vuosisadan aikana. Riippuen kasvihuonekaasupäästöistä alueen keskilämpötila on vuosisadan loppupuolella noin 1,7–2,8 astetta korkeampi kuin nykyisin ja sademäärä kasvaa 5–7 prosenttia. Uudellamaalla on tunnistettu kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Helsingin ja Espoon sekä Loviisan rannikkoalueet.
Uudellamaalla kirjattiin viime vuosikymmenellä 18 isoa myrskyä.
– Myrskyt ovat aiheuttaneet lähes joka vuosi joitakin korvattavia vahinkoja. Suurin kustannuserä tulee metsätuhoista. Meidän toimialueellamme noin puolet metsistä on vakuutettu, LähiTapiola Uusimaan myyntipäällikkö Christoffer Wickholm kertoo.
Euromääräisesti eniten vahinkoja aiheutti vuoden 2017 Kiira-myrskystä, kappalemääräisesti vuoden 2011 Tapani/Hannu-myrsky.
Kotivakuutuksesta korvattavia myrskyn aiheuttamia vahinkoja ovat muun muassa puun kaatumisesta rakennuksille, autoille tai veneille aiheutuneet vahingot, sähkökatkoista aiheutuneet vahingot ja kattovauriot.
Suurin kustannuserä tulee metsätuhoista.
Christoffer Wickholm, LähiTapiola
Wickholmin myrskyvahingoksi luokitellaan yli 15 sekuntimetrin tuulen aiheuttamat vahingot.
Korvausten ulkopuolelle on rajattu esimerkiksi vahingot, jotka johtuvat katon vuotamisesta tai pettämisestä lumikuorman alla heikon rakenteen tai kunnossapidon laiminlyönnin vuoksi.
– Myrskyjen ja rankkasadetulvien aiheuttamien luonnonilmiövahinkojen ilmiöön vakuutusasiakas ei voi vaikuttaa. Vakuutetulle varautumiskeinoksi jää huolehtia rakennuksen kunnosta ja piha-alueesta vahinkoja ennaltaehkäisevästi.
LähiTapiolan mukaan luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot kasvattavat korvausmenoa ja maksujen korotuspaine kasvaa pitkällä aikavälillä erityisesti metsä- ja rakennusvakuutuksissa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että joidenkin riskien vakuuttaminen tulee haastavaksi. Tällainen on esimerkiksi vedenpinnan nousun vuoksi kasvanut tulvariski ranta alueiden rakennuksille.
Suomessa perusteelliset mallipohjaiset makrotaloudelliset tarkastelut ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista puuttuvat.