Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selventää nyt tiedotteessaan, kenelle se suosittelee rokotusta.
THL suositteli viime joulukuussa rokotuksia 5–11-vuotiaille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin heille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö.
Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen.
– Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä siitä, mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty-koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Pienten lasten ohjeistuksessa on tiedotteen mukaan haluttu korostaa koronarokotteiden vapaaehtoisuutta, koska tämän ikäisten lasten tautitaakka on pieni. Vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni.
Nohynekin mukaan koronarokotteet ovat myös lapsille tehokkaita.
– Heidän rokottamisellaan on kuitenkin arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus epidemian hallintaan. Pienet lapset eivät ole epidemian leviämisen kannalta keskeisimmässä asemassa, ja toisaalta rokotteiden suojateho omikronvariantin aiheuttamaa tartuntaa vastaan on vain kohtalainen.
Koronarokotteiden haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia 5–11-vuotiailla kuin vanhemmilla lapsilla. Vakavat haitat ovat tiedotteen mukaan hyvin harvinaisia.
– Pienillä lapsilla vakava koronatauti ja sen pitkäaikaisvaikutukset ovat tämänhetkisen tiedon valossa harvinaisia. Siksi rajallisten rokotusresurssien kanssa iäkkäiden ja muiden vakavalle koronataudille suuressa riskissä olevien ryhmien suojeleminen rokotuksin on ollut korkeammalla prioriteeteissa, selvittää Nohynek.
Lapsen itsenäiselle päätökselle rokotuksessa ei ole laissa määritelty ikärajaa. Siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti.
Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus. Nykyinen lainsäädäntö ja laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntö huomioiden suostumus lapsen rokottamiseen tarvitaan tiedotteen mukaan kaikilta huoltajilta.
Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan antaa esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa rokotetaan muutakin väestöä.
– Lasten rokotukset ovat pääsemässä vauhtiin. Alueilla on nyt enemmän resursseja myös lasten rokottamiseen, sillä iäkkäiden ja muiden riskiryhmien kolmannet rokoteannokset ovat edenneet hyvin, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Lapsille tarkoitettua Biontech-Pfizerin Cormirnaty-rokotetta on saatu joulu–tammikuun aikana yhteensä 360 000 annosta. Lisää rokotteita saadaan maaliskuun alussa.
Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa. Lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.
– Joissain kunnissa joudutaan antamaan toisia annoksia pidemmällä antovälillä, koska lapsille tarkoitettuja valmisteita tulee lisää vasta maaliskuussa. Toisiin annoksiin ei riitä kaikkialla rokotteita kuuden viikon välillä. Rokotuksen antama suoja on kuitenkin parempi silloin, kun annosväli on pidempi, muistuttaa Kontio.