Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Keusote, lakkaa tämän vuoden lopussa olemasta. Sen jälkeen Nurmijärven sekä muiden Keusote-kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Keski-Uudenmaan hyvinvointialue.
Pelastuslaitos toimii jatkossa sekä Keski-Uudenmaan että Vantaa-Keravan hyvinvointialueen yhteydessä.
Kuntayhtymän johtajan Pirjo Laitinen-Parkkosen mukaan väliaikainen valmistelutoimielin (Vate) ryhtyi valmistautumaan vahdinvaihtoon heti kun sote-lainsäädäntö hyväksyttiin kesällä 2021.
– Keusote on nyt toiminut kolme vuotta, joten meillä painopiste on erilainen kuin monilla muilla perustettavilla hyvinvointialueilla. Meillä voimavaroja ei tarvitse käyttää niin paljon hallinnolliseen järjestäytymiseen, vaan voimme keskittyä enemmän palvelujen järjestämiseen, Laitinen-Parkkonen sanoo.
Tämä tarkoittaa koko Keusoten nykyisen henkilöstön siirtymistä liikkeenluovutuksella Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyvät kuraattorit ja psykologit, jotka ovat tähän asti olleet kuntien palveluksessa. Myös Eteva-kuntayhtymästä siirtyy asiantuntijoita Keusoteen, kun erityishuoltopiirit laukkautetaan ja niiden palvelut tulevat hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Myös Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle.
– Näitä asioita on lähdetty edistämämaan, ja uusi henkilökunta solahtaakin meidän yhteisöömme luontevasti, Laitinen-Parkkonen kertoo.
”Erityispalveluja keskitetään tiettyihin pisteisiin”.
Hyvinvointialueelle siirtymiseen liittyviä suuria kokonaisuuksia ovat myös pelastuslaitos ja erikoissairaanhoito.
– Meillä on ollut alun perin se tahtotila, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei hajoteta, vaan pelastustoimi järjestetään yhteistyössä Vantaa-Keravan hyvinvointialueen kanssa, hän sanoo.
Erikoissairaanhoidon järjestäminen liittyy HUS-kuntayhtymän purkautumiseen ja sen tilalle tulevaan HUS-yhtymään, jonka omistavat hyvinvointialueet yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.
Sote-palvelujen heikkeneminen on ollut nurmijärveläisten pelon ja arvostelun aihe jo Keusoten aikana. Kuinka palvelujen käy hyvinvointialueelle siirryttäessä?
– Sellaisiin palveluihin, mihin 5–10 vuotta sitten on totuttu, ei ole paluuta. Valtionvarainministeriön viimeisimpien laskelmien mukaan käytössä on jatkossa hyvin rajalliset taloudelliset resurssit. Jos palvelujen tarve kasvaa nykytahdilla vuoteen 2026 saakka, pelastuslaitoksen sisällään pitävä budjetti olisi miljardiluokkaa. Palvelutarpeen mukaista rahoitusta ei saada täysimääräisesti, vaan 80-prosenttisesti. Tämän vuoksi uusia palvelumalleja on löydettävä täydentämään vanhoja, Laitinen-Parkkonen kertoo.
– Koska valtion rahoitus merkittävästi pienempi, kustannuksia pitäisi pystyä vähentämään 220 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä samalla, kun palvelutarve kasvaa voimakkaasti.
Sotealueiden lopullinen rahoitus muovautuu vuoteen 2026 mennessä. Siihen liittyviä laskelmia tehdään kuluvan vuoden tilinpäätöksestä.
– Suuri haaste on se, kuinka palvelutarve ja niukkenevat resurssit saadaan kohtaamaan samalla kun henkilöstöpula on jo arkipäivää. Siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä.
Millaisia keinoja hyvinvointialueella on niukkenevien resurssien ja palvelutarpeen yhteensovittamisessa?
– Tuntuisi järkevältä, että pyritään ottamaan varhain kiinni niistä asukkaista, joiden kunto tai tilanne on huononemassa. Tärkeää on myös saada tietopohjaa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat palveluntarpeen kasvuun. Sen määrittämiseen tarvitaan aina soteammattilainen, sitä ei ratkaista pelkästään tietokoneella. Tämä on pitkässä juoksussa tapahtuvaa toimintaa, mutta välttämätöntä.
Myös palveluverkon muotoutuminen on herättänyt paljon keskustelua. Laitinen-Parkkosen mukaan Keusotessa on hiljattain päätetty, että palvelut järjestetään lähi- ja keskitettyinä palveluina.
– Erityispalveluja keskitetään tiettyihin pisteisiin. Arkea lähellä olevia palveluja pyritään jatkamaan siten, että ne ovat mahdollisimman lähellä käyttäjiään.
Entäpä nimi Keusote, siirtyykö se historiaan?
– Asia päätetään hyvinvointialueella, mutta sellainen ajatus on, että Keusote-lyhenne säilyisi. Sitä on käytetty monissa dokumenteissa ja kaavakkeissa, tuntuisi turhalta lähteä muuttamaan sitä muuttamisen vuoksi.