Hoitohenkilökunnan rokotevelvoitteen takaraja lähestyy kovaa vauhtia, sillä työntekijältä voidaan edellyttää koronarokotetta aikaisintaan 31.1.2022.
Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 28. joulukuuta tartuntalain väliaikaisen muuttamisen. Muutoksella säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalle velvollisuus huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta potilaille ja asiakkaille koronaviruksen tartuntariskiä. Keskeisenä tavoitteena on suojella asiakkaiden ja potilaiden sekä henkilökunnan terveyttä ja palvelujärjestelmän kantokykyä.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa ei saa käyttää riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden kanssa lähikontaktissa työskentelyyn sellaisia henkilöitä, joilla ei ole koronarokotteen tai sairastetun taudin antamaa suojaa koronavirustautia vastaan.
Ammattiryhmistä pykälä koskee esimerkiksi myös kotihoitoa, mutta ei varhaiskasvatusta.
Keusotessa rokotesuojaa edellytetään käytännössä suurimmalta osalta työntekijöistä: poikkeuksena ovat sellaiset työntekijät, joilla ei ole asiakas- tai potilaskontakteja eivätkä he ole samoissa tiloissa heidän kanssaan.
– Osa hallinnon henkilöstöstä on tällaisia, mutta tämä on hyvin pieni osa Keusoten henkilöstöstä, kertoi kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen keskiviikkona.
Jos työpaikalla on kaksikin rokottamatonta, työn määrä on niin valtava, että sitä ei enää pystytä tekemään.
SuPerin Silja Paavola
Kuinka moni sitten on vailla riittävää rokotesuojaa ja tarvitsisi korvaavia töitä?
– Henkilöstön lukumäärää selvitetään parhaillaan, kyse on kuitenkin useista kymmenistä. Esimerkiksi kotihoidossa on muutama kymmenen henkilöä, joilla ei tällä hetkellä ole riittävää rokotesuojaa. Tuemme omalta osaltamme rokotesuojan täydentämistä, jos työntekijä on siihen halukas.
Keusotessa on kartoitettu töitä, joita voi tehdä ilman riittävää rokotesuojaa.
– Niitä on tunnistettu jonkin verran. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi etävastaanotot ja etähoiva. Muita tehtäviä ovat koronajäljitykseen liittyvät tehtävät, ajanvaraustehtävät ja arkistointitehtävät.
Perusperiaatteena on se, että ratkaisujen tulisi perustua todelliseen tarpeeseen.
– On mahdollista, että työtehtäviä ei ole kaikille eikä koko ajaksi. Kyse on kohtuullisen pitkästä ajanjaksosta eli tämän vuoden loppuun asti, Laitinen-Parkkonen huomauttaa.
Keravan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Olli Huuskonen kertoi Keski-Uusimaalle keskiviikkona, että alle kymmeneltä työntekijältä puuttuu vaadittava suoja.
– Näistä muutamalla on pidempi poissaolo, osalla suunnitelma rokottautumisesta ja muutamille pyritään järjestämään korvaava tehtävä soten sisällä tai muulla toimialalla, hän kertoo.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ohjeistaa verkkosivuillaan, että koronarokotuksen antamalla suojalla tarkoitetaan suojaa, joka henkilölle muodostuu täyden koronarokotesarjan vaikutuksena. Myös sairastettu tauti ja yksi rokote riittävät.
SuPerin toiminnanjohtaja Arja Niittynen kertoo, että aihe on herättänyt todella paljon keskustelua.
– On ihmetelty sitä, että yhdellä ammattialalla vaaditaan ”pakkorokotusta”, vaikka muissa ammateissa, joissa on hyvin läheisiä ihmiskontakteja, sitä ei vaadita, Niittynen kertoo.
Hänen mukaansa tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, kuinka paljon rokottamattomia alalla on.
– Varsinaisia rokotekielteisiä henkilöitä on vain muutaman prosentin luokkaa, Niittynen kertoo.
– Sitten on heitä, joita ei voida esimerkiksi terveydentilan vuoksi rokottaa, hän lisää.
Lääketieteellinen syy voi olla esimerkiksi se, että henkilö olisi saanut harvinaisen vakavan allergisen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Tällöin henkilön rokotesarja olisi jäänyt kesken.
Miksi sitten osa kieltäytyy rokotteesta, vaikka terveydellistä estettä ei ole, ja hoitoalan työssä varmasti näkee millaisia seurauksia rokottamattomuudella voi pahimmillaan olla?
– Mitä yleisimmin vastaan on tullut, on ollut ennen kaikkea yleistä luottamuspulaa rokotteen toimimiseen, ja siihen, ettei siitä tulisi mitään komplikaatioita, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.
Sama on ollut nähtävissä esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa. Rokottamattomat vierastavat pakkoa laittaa itseensä rokotetta, johon he eivät luota.
Paavola kuulee paljon myös siitä valtavasta huolesta, joka on jo rokottautuneilla.
– Eli ne, joilla on kolme rokotetta, ovat huolissaan siitä, että jos työpaikalla on kaksikin rokottamatonta, työn määrä on niin valtava, että sitä ei enää pystytä tekemään. Esimerkiksi kotihoito on aivan kriisissä silloin, Paavola kertoo.
– Tämä koskee paljon muitakin kuin rokottamattomia, hän lisää.
Sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö Tehy että SuPer suosittelee koronarokotteen ottamista: rokotteella työntekijä suojaa oman terveytensä lisäksi omia läheisiään sekä potilaita ja asiakkaita.
