Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan koronarokotteiden antama epäsuora suoja osoittautui odotettua pienemmäksi. Varsinkaan lapset eivät hyötyneet juuri lainkaan vanhempiensa rokottamisesta, kertoo Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) tiedotteessaan.
Helsinki GSE:n Tilannehuone -tutkimusryhmän uudessa tutkimuksessa tarkastellaan mRNA-koronavirusrokotteiden yhteyttä tartuntariskiin alkuvuoden 2021 aikana rokotetuilla terveydenhuollon työntekijöillä ja näiden rokottamattomilla perheenjäsenillään.
– Ennakkotietojen perusteella osasimme odottaa, että rokotteen epäsuora suoja rokottamattomille perheenjäsenille on heikompi kuin suora suoja. Sen sijaan merkittävää on, että 3–12 vuotiaat rokottamattomat lapset eivät hyödy lähes lainkaan vanhempiensa rokottautumisesta. Emme havainneet merkittävää tartuntojen laskua rokottamattomilla lapsilla perheissä, joissa vähintään toinen aikuisista oli rokotettu, kertoo tiedotteessa tutkimusryhmän vetäjä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen akatemiatutkija Lauri Sääksvuori.
Tohtorikoulutettava Jussipekka Salo Helsingin yliopistosta sanoo tutkimuksen vahvistavaa sen, että Suomessa suoritetut väestötason rokotukset vähensivät selvästi koronainfektioiden määrää rokotetussa väestössä.
– Laajojen rekisteriaineistojen avulla on ollut mahdollista selvittää poikkeuksellisen hankalasti löydettävä rokotteiden epäsuora vaikutus eli se, miten rokotteet vaikuttavat viruksen levittämiseen rokottamattomille. Tutkimustulostemme mukaan rokotteilla oli myös epäsuora suoja, mutta ei lapsille, Salo toteaa.
Tutkimus on tehty ennen delta- ja omikronvarianttien leviämistä.
– Todennäköisesti epäsuora suoja omikronia vastaan on heikompi, sanoo tiedotteessa Turun yliopiston terveystaloustieteen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Mika Kortelainen.
Tutkimuksen lähteenä olivat yli 260 000 terveydenhuollon työntekijän ja heidän 300 000 perheenjäsenensä rekisteritiedot.