Ukrainan tilanne on nostattanut huolta omasta suojautumisesta keskisellä Uudellamaalla. Valmiuspäällikkö Arto Taskinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo puheluja tulleen kiihtyvällä tahdilla, useita kymmeniä päivässä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Puheluja tulee sekä pelastuslaitoksen tilannekeskukseen että varautumistoimistolle, hän sanoo.
Yleisin kysymys on, missä on lähin väestönsuoja, jos ei ole omaa. Mitään yleistä väestösuojaa ei Keski-Uudellamaalla ole.
– Mikäli on kyse sotatila-alueesta, niin ensisijainen keino on evakuoida väestö pois vaara-alueilta, Taskinen toteaa.
Hän kertoo evakuointeja tehtävän ennakoidusti, valmiussuunnitelmien ja evakuointisuunnitelmien mukaisesti. Evakuointikeskuksen kanssa yhteistyötä tekevät pelastustoimi ja kuntien sosiaalitoimi.
– Evakuointi määritellään tapauskohtaisesti, etukäteen ei tiedetä mikä alue on turvallinen. Valtioneuvosto päättää mihin väestöä kuljetetaan. Viranomaiset seuraavat tilannetta koko ajan, reagoivat ja tiedottavat. Suomeen ei kohdistu nyt välitöntä uhkaa ja tilanne on rauhallinen, Taskinen sanoo.
Evakuointi määritellään tapauskohtaisesti.
Hän kertoo tilanteen aiheuttaneen sen, että väestönsuojiin on alettu kiinnittää huomiota.
– Talojen omistajat ovat tarkastaneet ja katsoneet, että väestönsuoja on siinä kunnossa, että se on tarvittaessa otettavissa käyttöön, katsotaan että ovet toimivat, tiivisteet ja laitteet ovat kunnossa.
Myös joditableteista on kyselty, ne kun ovat monesta apteekista loppuneet. Huoltovarmuuskeskus kertoo verkkosivuillaan varmuusvarastoissa olevan joditabletteja. Niiden käyttöönotosta päättää valtioneuvosto.