Turvallisuus: Vihreää aaltoa kaavaillaan hälytysajoneuvoille ja riskikoulutusta kotihoidon työntekijöille.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen autoissa ja paloasemilla säilyvät jatkossakin tutut kyltit isoista muutoksista huolimatta.
Ensi vuoden alussa sote-uudistuksen mukana siirtyvät pelastustoimen palvelut kunnilta hyvinvointialueen vastuulle. Sote- ja pelastustoimen palveluiden rahoituksesta vastaa kuntien sijaan valtio.
Nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii ainoana Suomessa kahden hyvinvointialueen alueella. Sen toiminnasta vastaavat Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue.
– Jotta tämä onnistuisi, tulee molempien aluevaltuustojen hyväksyä tänä keväänä yhteistoimintasopimus, kertoo pelastuspäällikkö Jussi Rahikainen.
Hän on työskennellyt viime syyskuusta lähtien valmistelujohtajana rakentaen kahden hyvinvointialueen yhteistä pelastuslaitosta.
– Tavoitteena on, että asiakkaat eivät huomaa palveluissa mitään negatiivista muutosta ensi vuodenvaihteessa. Muutokset tapahtuvat hallinnon järjestelyissä, jotka edellyttävät näkymätöntä taustatyötä, hän sanoo.
Häiriötilanteessakin pelastustoimi hoitaa tehtävänsä.
– Siirtyminen hyvinvointialueisiin ei ole pelastustoimelle niin suuri muutos kuin sosiaali- ja terveystoimelle, sillä pelastustoimi on toiminut alueellisesti jo vuodesta 2004 alkaen.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii kahdeksan kunnan alueella, jossa asuu lähes puolimiljoonaa ihmistä.
– Sijaitsemme Suomen nopeimmin kasvavalla alueella, jossa on päärata, isoja väyliä sekä Helsinki-Vantaan lentokenttä. Toiminta on kustannustehokasta, koska alue on maantieteellisesti tiivis, Rahikainen sanoo.
Pelastustoimen akuutit haasteet liittyvät henkilökunnan saatavuuteen ja toimintavalmiuteen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaatii Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta korjaamaan toimintavalmiuden puutteet. Kiireellisissä tehtävissä paloauto ei ehdi kaikilla tiheään asutuilla alueilla kuudessa minuutissa kohteeseen.
Vantaalla ratkaisuna on kahden palomiehen valmiusasemien perustaminen neljän vuoden sisällä Tikkurilaan, Myyrmäkeen, Hakunilaan ja Korsoon.
Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Hyvinkäällä kaavaillaan niin sanottua Hali-järjestelmää, joka tarkoittaa hälytysajoneuvoille liikennevalojen vihreää kaistaa.
– Järvenpäässä vihreä kaista nopeuttaisi ajamista paloasemalta kaupungin eteläosiin ja Keravalla kaupungin itäosiin. Hyvinkäällä haasteellinen on matka paloasemalta pohjoiseen.
Rahikaisen mukaan on mahdollista, että Keski-Uudellamaallakin joudutaan perustamaan tulevaisuudessa pieniä valmiusasemia, jotta kuuden minuutin toimintavalmius ylläpidetään.
Ensi vuoden alussa tapahtuva muutos mahdollistaa pelastuslaitoksen tiiviimmän yhteistyön hyvinvointialueen sote-palveluiden kanssa.
Suunnitelmissa on kotihoidon työntekijöiden kouluttaminen havaitsemaan turvallisuuteen liittyviä riskejä ikäihmisten kodeissa.
– Putoaminen ja kaatuminen ovat kodeissa tyypillisimpiä onnettomuuksia, joita voidaan ennaltaehkäistä.
Koko maassa on pula palomiehistä. Kymmenen vuoden sisällä tarvitaan alalle tuhat uutta alan ammattilaista.
– Keski-Uudellamaalla tarve on lähivuosina perustaa uutta 40 palomiehen virkaa, jotka sijoittuvat lähinnä uusille valmiusasemille. Pula palomiehistä vaikuttaa akuutisti kesäsijaisten saatavuuteen.
Ukrainan sota on saanut pelastustoimen tarkastelemaan uudelta pohjalta varautumissuunnitelmia.
– Häiriötilanteessakin pelastustoimi hoitaa tehtävänsä, Jussi Rahikainen tähdentää.