Kunnissa ja maakuntaliitoissa huokaistiin tiistaina helpotuksesta: hallitus päätti, ettei vie kritiikkiä herättänyttä kaavoituslakia tällä hallituskaudella eteenpäin kuin kaavojen digitalisoinnin osalta. Samaan pakettiin kuuluva rakennuslaki etenee.
Toteutuessaan ympäristöministeriön kaavalakiluonnos olisi johtanut uusien asuntojen hintojen nousuun ja saatavuuden heikentymiseen, muun muassa Uudenmaan liitosta kerrotaan.
– Olemme todella helpottuneita, kommentoi liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka.
Hän uskoo, että luonnoksen hylkäämiseen johti kaavoittajien antama murskapalaute. Lakiluonnoksesta tuli ministeriöön valtava määrä lausuntoja, lähes 550.
Kaavoittajat pelkäsivät lakiluonnoksen lisäävän byrokratiaa.
– Aina kun byrokratia lisääntyy, kustannukset nousevat. Lisäksi olisi syntynyt eräänlainen lunastusautomaatti, joka olisi nostanut ja nostanut maan hintaa kasvukeskuksissa. Sehän olisi tullut kaikki asukkaiden maksettavaksi, Mansikka sanoo.
Hän viittaa samassa paketissa olleeseen lunastuslain muutokseen, jonka mukaan kunnan olisi pitänyt lunastuksessa maksaa maanomistajalle 15 prosenttia markkinahintaa isompi korvaus. Tämä olisi Mansikan mukaan yhdessä uuden kaavoituslain kanssa halvaannuttanut uuden asuntorakentamisen kunnissa, jotka eivät omista paljon maata.
– Eihän maanomistaja lähtisi mihinkään kumppanuussopimuksiin, jos tietäisi, että saa (lunastuksessa) +15 prosenttia, Mansikka sanoo.
Kuntaliiton lausunnossa sanotaan, että luonnoksen mukainen laki olisi lisännyt yksityisen maan kaavoittamista veronmaksajan kustannuksella.
Luonnoksessa esitelty malli olisi lisännyt kustannuksia työmäärän lisääntymisen kautta, sanoo Helsingin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala. Rajala näkee, että toteutuessaan uusi lakipaketti olisi hidastanut ja monimutkaistanut kaavaprosesseja.
– Kasvavissa kaupungeissa hinnat nousevat koko ajan, mutta sitten ne vasta nousisivatkin, jos saisimme asuntoja entistä hitaammin kaavoitettua. Lisäksi uusiin tehtäviin olisi tarvittu runsaasti lisää verorahoja.
Maankäyttölain uudistuksesta viedään nyt eteenpäin vain digitalisointi eli jatkossa kaavat tehtäisiin koneluettavassa ja yhteentoimivassa muodossa. Ne myös olisivat valtakunnallisesti saatavilla.
Samaan pakettiin kuulunut rakennuslain uudistus kuitenkin etenee vielä tällä hallituskaudella.
Tämä tarkoittaa, että ministeriössä täytyy uudella tavalla miettiä uudistusten viemistä eteenpäin, sanoo ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston alueet ja yhdyskunnat -yksikön päällikkö Anna-Leena Seppälä.
– Nyt kun iso osa (kaavoitus)laista lähtee rakentamisen lakiin, siitä jää vähän torso, koska se on kuitenkin kirjoitettu yhtenä lakina, jossa asiat menevät limittäin, Seppälä sanoo.
Hänen mukaansa lain taustalla olleet muutostarpeet eivät katoa mihinkään, vaikka poliittista linjausta ei tällä hallituskaudella tullutkaan. Uudistuksessa olisi muun muassa tullut lisää velvoitteita hillitä kaavoituksella ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Seppälä huomauttaa, että voimassa oleva kaavoituslaki on peräisin ajalta ennen nykyistä perustuslakia.
Seppälän mukaan ministeriö hyödyntää jatkosuunnittelussa työtä, jota on tehty lain selkeyttämiseksi.
– Mutta siellähän on myös kiistanalaisia asiakysymyksiä, joissa eri sidosryhmät ovat kaukana toisistaan. Tässä täytyy varmasti tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja ottaa pieni aikalisä.
Ilona Mansikan mukaan yksi ongelma oli uudeksi kaavoitustasoksi esitetty kaupunkiseutusuunnitelma. Suunnitelma olisi Seppälän mukaan toiminut nykyisten MAL-suunnitelmien tukena. Sillä ei olisi ollut oikeusvaikutuksia, mutta siitä olisi voinut valittaa.
Kaupunkiseutusuunnittelun kehittämishankkeita on Seppälän mukaan vireillä, vaikka niitä ei nyt laissa määritelläkään.
