Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tilinpäätöksestä poikkeuksellisen hyvä – koronatuet ja maanmyynti nostivat tulosta

Nurmijärven kunnan vuoden 2021 tilinpäätös näyttää va. talousjohtaja Erno Kontion mukaan ennakkotietojen perusteella poikkeuksellisen hyvältä. Tilikauden ylijäämä on 3 miljoonaa euroa, mikäli kunnanhallitus päättää esityksen mukaisesti 13,8 miljoonan euron suuruisesta investointivarauksesta.

Investointivaraus merkitsee hyvän tuloksen jaksottamista pidemmälle tulevaisuuteen ja sen kiinnittämistä yksilöityyn kohteeseen. Varaus on osoitettu Kirkonkylälle rakennettavaa Nurmijärven lukiota varten.

– Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja parempaan arkeen. Haluamme jatkossakin panostaa kunnan lapsiin ja nuoriin, Kontio sanoo.

Myös tilikauden 2020 tulos oli hyvä. Tulos oli silloin 7,7 miljoonaa euroa, josta tehtiin 6 miljoonan euron suuruinen investointivaraus Klaukkalaan rakennettavaa urheilupuiston koulua varten.

Kuinka poikkeuksellisen hyvä tulos syntyi?

– Valtion koronatukien merkitys vuoden tulokseen oli valtava, mutta myös kuntaorganisaatiossa on tehty asioita oikein, Kontio sanoo.

Nurmijärvi sai 2021 yhteensä runsaat 19 miljoonaa euroa koronatukia. Valtaosa niistä myönnettiin sote-palveluihin, joka näkyi sote-kustannusten laskuna. Koronatukia kanavoitiin kunnalle myös yhteisöveron jako-osuutta korottamalla ja valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveron jako-osuuden korotusvaikutus Nurmijärven osalta oli runsas 3 miljoonaa euroa.

Kunnan toimista hatunnoston ansaitsee tonttikauppa. Vuonna 2021 luovutettiin yhteensä 64 omakotitonttia Rajamäeltä, Kirkonkylältä, Klaukkalasta ja Lepsämästä. Maa-alueita myytiin 9,2 miljoonan euron arvosta ja myyntivoittoa kirjattiin 6,2 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna kunnan tonttikauppa kävi erittäin vilkkaana ja varsinkin poikkeuksellisen suuret yritystonttikaupat paransivat tilikauden tuottoa merkittävästi. Vuosi oli todella poikkeuksellinen ja kunnan elinvoiman eteen tehty työ konkretisoitui hienolla tavalla myös taloudellisesti, Kontio iloitsee.

Myös verotulojen kasvu oli vuonna 2021 merkittävä, 9,7 miljoonaa euroa. Tästä valtion koronatukien osuus on 3 miljoonaa euroa. Kunnallisverokertymä kasvoi 5,7 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron tuotto 1,2 miljoonaa euroa.

Myös yleensä vuosittain kasvavien toimintakulujen pysymisellä lähes vuoden 2020 tasolla oli suuri vaikutus tilikauden hyvään tulokseen. Toimintakuluja nosti Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuksien nousu sekä henkilöstömenojen yleiskorotuksista johtuva kasvu.

Sote-kulut puolestaan pienenivät 1,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta, koska Keusote haki jäsenkunnilleen korona-avustuksia, jonka seurauksena jäsenkuntalaskutus pieneni. Poikkeuksellisen korkoympäristön vuoksi kunnan korkokustannukset toteutuivat huomattavan matalina aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Painetta tulevaan vuoteen tuo muun muassa se, etteivät vuodelle 2021 suunnitellut investointihankkeet toteutuneet siinä suuruudessa kuin oli suunniteltu.

Koronavuosina 2020 ja 2021 taloustilanne on ollut Nurmijärven kunnassa parempi kuin useina niitä edeltävinä vuosina.

– Pilvien raoissa on ollut hieman valoisampi hetki, sanoo kunnanjohtaja Outi Mäkelä.

Edessä on kuitenkin rypäs uhkakuvia.

– On tärkeää, että tilannetta katsotaan nyt isosta perspektiivistä. Edessä on sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen ja koronatukien loppuminen. Veroja ei voida korottaa vuodelle 2023 ja käynnissä olevat kriisit ja stagflaation uhka vaikuttavat hintoihin sekä toiminnan ja rakentamisen kuluihin. Myös korkoympäristön epävarmuus on huolestuttava ja riskien mahdollisella konkretisoitumisella on vaikutuksia talouteen, Mäkelä luettelee.

Vielä ei hänen mukaansa myöskään tiedetä, millaiset vastuut kunnille tulee Ukrainan pakolaisista.

Koronatukien myötä kunnan talous on saanut hetkellistä piristysruisketta vuosien 2020 ja 2021 aikana, mutta kunnan talouden haasteet eivät ole kadonneet.

– Koronatukien poistuessa kuntataloudesta ja toimintakulujen palatessa normaalille kasvu-uralle, kunnan talous kääntyy nykyennusteiden mukaan alijäämäiseksi vuosikymmenen puolessa välissä. Alijäämäinen talous yhdistettynä merkittäviin investointipaineisiin ja heikkenevään tulorahoitukseen asettavat merkittäviä kasvupaineita kunnan jo nyt pullistelevaan lainasalkkuun. Velkaantumisen hillitsemisen eteen on jatkettava pitkäjänteistä työtä, Mäkelä sanoo.

Mäkelä ja Kontio korostavat Nuuka-ohjelman ja sen toimenpidesuunnitelman merkitystä kunnan taloutta suunniteltaessa. Jo nyt niiden avulla on heidän mukaansa pystytty priorisoimaan investointeja ja saamaan lainakannan kasvua suitsittua kestävän kasvun ohjelmaa edeltäneisiin ennusteisiin.